Kielisaarekeopas julkaistaan verkkoon päivitettävänä verkkokäsikirjana. Painettuja kappaleita on saatavilla rajoitettu erä. Jos olet kiinnostunut, kysy projektipäälliköltä.

Suomi on kaksikielinen maa, josta löytyy niin suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä kuntia. Lisäksi Suomessa on 15 kielisaareketta, eli suomenkielisiä kuntia, joissa asuu ruotsinkielinen vähemmistö ja paikkakunnalla järjestetään opetusta ruotsiksi. Tavallisesti puhutaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä. Neljällä kielisaarekkeella on myös ruotsinkielinen lukio.

Suomen kielisaarekkeet ovat Pori, Hyvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kotka, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Kaarina, Salo, Tampere, Hämeenlinna, Tuusula, Oulu ja Vihti.

Kielisaarekkeet ovat isoja ja pieniä, uusia ja vanhoja, yksityisiä ja kunnallisia, kutistuvia ja kasvavia. Yhteistä kaikille kielisaarekkeille on, että kaikki osaltaan vaikuttavat ruotsin kielen elinvoimaisuuteen Suomessa. Kielisaarekkeet ovat maamme kaksikielisyyden voimavara.

Svenska folkskolans vänner ja Svenska kulturfonden -säätiöiden rahoittaman hankkeen tavoitteena oli tukea ja kehittää kielisaarekkeita sekä lisätä niiden näkyvyyttä. Lisäksi hankkeen avulla haluttiin luoda rakenteita kielisaarekkeiden edunvalvontaan jatkoa ajatellen.

Kielisaareke-hanke on ollut säännöllisesti yhteydessä kaikkiin kielisaarekkeisiin ja saanut hyvän kuvan paikallisista toiminnan edellytyksistä. Ruotsin kielen eteen tehdään loistavaa työtä kielisaarekepaikkakunnilla. Tässä julkaisussa kuvaillaan juuri tätä työtä. Julkaisu sisältää myös faktaa, vinkkejä, ideoita ja tietoa teille, jotka työskentelette kielisaarekepaikkakunnalla ja teille, jotka olette aikeissa perustaa kielisaareke. Kielisaarekeopas valaisee kielisaarekkeiden erityispiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia. Toiveissa on, että tämä opas tukee Suomen kielisaarekkeiden kehitystä ja lisäksi toimii esimerkkinä siitä, miten ruotsinkielinen opetus voida järjestää kaksikielisessä kunnassa jossa oppilasmäärä vähenee.