Opetus- ja kulttuuritoimen lakiasiat

Varhaiskasvatuksen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaista varhaiskasvatusta kunnassa asumisen ja oleskelun perusteella.

Kunta voi järjestää ja tuottaa varhaiskasvatusta siten kuin kuntalain (410/2015) 8 ja 9 §:ssä säädetään. 

Kunta voi järjestää sille varhaiskasvatuslaissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Järjestämisvastuun siirtäminen toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle on mahdollista kuntalaissa säädetyin kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoin. Kunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalla tai kuntayhtymälle.

Kunta voi myös tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat varhaiskasvatuspalvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen esimerkiksi toiselta kunnalta tai yksityiseltä varhaiskasvatuspalvelujen tuottajalta. Hankittaessa palveluja toiselta palvelujentuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Kunnalla säilyy varhaiskasvatuksen järjestämisvastuu silloin, kun se hankkii varhaiskasvatuslaissa säädettyjä palveluja muulta palvelujen tuottajalta yksityisoikeudellisin sopimuksin. Julkista hallintotehtävää kunta ei voi antaa muulle kuin viranomaiselle, jollei siitä erikseen lailla säädetä.

Varhaiskasvatuslain nojalla kunta voi järjestää varhaiskasvatusta myös antamalla palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain mukaisen palvelusetelin. Kunta päättää, mitä varhaiskasvatuksen järjestämistapaa tai tapoja käytetään kyseisessä kunnassa. Palvelusetelistä palvelun käyttäjällä on vahva oikeus kieltäytyä, jolloin kunnan tulee ohjata asiakas muilla tavoin järjestetyn varhaiskasvatuspalvelun piiriin.

Esiopetuksen ja oppivelvollisuusikäisten perusopetuksen järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunta on perusopetuslain (628/1998)mukaan velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta oppivelvollisuuden alkamisvuonna ns. pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille sekä niille lapsille, jotka perusopetuslain mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin.

Kunnan velvollisuus järjestää perusopetusta lakkaa oppilaan päättäessä perusopetuksen suorittamisen siten kuin 26 §:n 1 momentissa säädetään. Perusopetuksen suorittaminen päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai viimeistään sen lukuvuoden koulutyön päättyessä sinä kalenterivuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta.

Kunta voi järjestää perusopetuslaissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa myös kuntayhtymä. Kuntien yhteistoiminnan muodoista säädetään kuntalain 49 §:ssä ja tarkemmin kuntalain 8 luvussa. Kuntalaissa säädetään myös yhteistoimintasopimuksien vähimmäissisällöstä.

Kunta voi hankkia opetuspalvelut myös valtiolta tai sellaiselta perusopetuslaissa tarkoitetulta yksityiseltä opetuksen järjestäjältä, jolle valtioneuvosto on myöntänyt opetuksen järjestämisluvan.

Esiopetuspalvelut kunta voi hankkia myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Palvelujen tuottaminen ei voi käsittää julkisen hallintotehtävän hoitamista, jollei lailla ole toisin säädetty. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. 

Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten.

Opetus on kunnassa järjestettävä siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Lisäksi on huomioitava, että esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää varhaiskasvatuspalveluita.

Kunta osoittaa oppivelvolliselle sekä muulle perusopetuslain mukaista opetusta saavalle lähikoulun tai muun soveltuvan opetuksen järjestämispaikan, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan kielellä, jota kunta on velvollinen opetusta järjestämään antamaan. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös varhaiskasvatuslain mukainen päiväkoti.

Kunnan osoittaman koulun tai muun opetuksen järjestämispaikan oppilaalle kunta on velvollinen järjestämään perusopetuslain 32 §:ssä säädetyn koulumatkaedun.  

Jos esiopetusta järjestetään varhaiskasvatuslaissa tarkoitetussa päiväkodissa tai perhepäiväkodissa, esiopetukseen sovelletaan perusopetuslain ja -asetuksen lisäksi mitä varhaiskasvatuslaissa ja sen nojalla annetulla asetuksella säädetään.

Jos esiopetusta järjestetään varhaiskasvatuslaissa tarkoitetussa päiväkodissa tai perhepäiväkodissa, esiopetukseen sovelletaan perusopetuslain ja -asetuksen lisäksi mitä varhaiskasvatuslaissa ja sen nojalla annetulla asetuksella säädetään.

Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ja hankkiminen on kunnan vapaaehtoinen tehtävä. Jos kunta päättää järjestää tai hankkia perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta 17 §:n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. 

Perusopetukseen valmistavan opetuksen, perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavan joustavan perusopetuksen toiminnan sekä aikuisten perusopetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä. Kunnalla on perusopetuslain mukainen oikeus mainittua opetusta järjestää, joten kunta päättää itsenäisesti perusopetuslain mukaisen perusopetukseen valmistavan opetuksen, joustavan perusopetuksen ja aikuisten perusopetuksen järjestämisestä. Muut opetuksen järjestäjät tarvitsevat opetuksen järjestämiseen perusopetuslain mukaisen järjestämisluvan.  

Taiteen perusopetuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä.

Kunnalla on taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) nojalla oikeus järjestää taiteen perusopetusta haluamassaan laajuudessa. Jos kunta päättää taiteen perusopetusta järjestää, tulee sitä järjestää taiteen perusopetuksesta annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Muut koulutuksen järjestäjät, kuten kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö ja säätiö sekä valtio tarvitsevat taiteen perusopetuksen järjestämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön luvan.

Kunta tai taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä voi järjestää taiteen perusopetuksen palvelut myös yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa tai hankkia ne julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä. Kunta ja taiteen perusopetuksen luvansaanut koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään taiteen perusopetuksesta annetun lain ja sen nojalla annettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista säädetään kuntalain 49 §:ssä ja tarkemmin kuntalain 8 luvun säännöksissä. Palvelujen tuottaminen voi käsittää julkisen hallintotehtävän hoitamista, vain jos siitä on lailla säädetty.  

Lukiokoulutuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä. Lakiin perustuvaa velvollisuutta lukiokoulutuksen järjestämiseen ei kunnalla ole. Kunta on kuitenkin velvollinen osallistumaan lukiokoulutuksen kustannuksiin kunnan rahoitusosuuden mukaisesti siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.

Oikeus lukiokoulutuksen järjestämiseen perustuu aina opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään koulutuksen järjestämislupaan. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle säätiölle tai yhteisölle. Luvassa määrätään opetuskieli. Ylläpitäjästä riippumatta luvansaaneen koulutuksen järjestäjän tulee järjestää lukiokoulutus lukiolain (714/2018), sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä koulutuksen järjestäjälle myönnetyn järjestämisluvan ehtojen mukaisesti.

Koulutuksen hankinnasta ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä säädetään tarkemmin lukiolaissa.

Lukiokoulutukseen pyrkivällä on oikeus hakeutua haluamaansa oppilaitokseen.

Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä. Kunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen järjestämiseen. Kunta on velvollinen osallistumaan ammatillisen koulutuksen kustannuksiin kunnan rahoitusosuuden mukaisesti siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään.

Oikeus ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämiseen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa. Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Ylläpitäjästä riippumatta luvansaaneen koulutuksen järjestäjän tulee järjestää ammatillinen koulutus ja tutkinnot ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017), sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä myönnetyn järjestämisluvan mukaisesti.

Koulutuksen hankinnasta ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöstä säädetään tarkemmin laissa ammatillisesta koulutuksesta.

Henkilöillä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu tutkintoa tai koulutusta.

Vapaana sivistystyönä järjestettävä koulutus on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä.

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen oppilaitoksen ylläpitäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön lupaa. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Luvassa määrätään opetuskieli. Opetussuunnitelma hyväksytään erikseen eri kieliryhmiä varten.

Yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää toimintaa siten kuin yleisistä kirjastoista annetussa laissa säädetään (1492/2016).

Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse tai yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.

Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista säädetään kuntalain 49 §:ssä ja tarkemmin kuntalain 8 luvun säännöksissä.

Kulttuuritoiminnan järjestäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunnalla on velvollisuus toteuttaa tehtävää siten kuin kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa säädetään (166/2019).

Kunta voi järjestää kulttuuritoiminnan itse tai yhteistyössä toisen kuntien kanssa tai muulla tavoin.

Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista säädetään kuntalain 49 §:ssä ja tarkemmin kuntalain 8 luvun säännöksissä.

Nuorisotyön ja -toiminnan edistäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Kunnalla on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen, velvollisuus luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa siten kuin nuorisolaissa (1285/2016) säädetään.  

Nuorisolaissa säädetyn etsivän nuorisotyön järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä. Kunta ja useat kunnan yhdessä voivat järjestää etsivää nuorisotyötä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä myös hankkimalla palveluja nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään nuorisolain mukaisesti. Palvelujen tuottaminen ei voi käsittää julkisen hallintotehtävän hoitamista, jollei lailla ole toisin säädetty.

Nuorisolaissa säädetyn nuorten työpajatoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoinen tehtävä. Kunta ja useat kunnat yhdessä voivat työpajatoimintaa nuorisotyötä järjestää.  

Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muodoista säädetään kuntalain 49 §:ssä ja tarkemmin kuntalain 8 luvussa.