Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kunnissa järjestettävä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen, toiminnallisen jatkumon.

Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien tai yksityisten palveluntuottajien toteuttamana päiväkodeissa tai perhepäivähoitona. Lisäksi varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa erilaisissa avoimen palvelun leikki- ja kerhotoiminnoissa.

Kuntien on tiedotettava varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista, maksuperusteisiin liittyvistä muutoksista ja vaikutuksista asiakkaille sekä päivitettävä asiakastietojärjestelmät. Kuntaliitto osallistuu varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja toiminnan kehittämistyöhön.

Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Kunnilla on velvollisuus järjestää kaikille alle kouluikäisille lapsille varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvistä asioista säädetään pääosin varhaiskasvatuslaissa tai -asetuksessa. Varhaiskasvatuksen osalta ei sovelleta sosiaalihuollon säädöksiä, paitsi lakia kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lakia palvelusetelistä.

Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen tai ruotsin kielellä tai saamen kielilain (1086/2003) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla saamen kielellä. Kaksikielisessä kunnassa ja kaksikielisiä tai sekä suomen- ja ruotsinkielisiä kuntia käsittävässä kuntayhtymässä varhaiskasvatus järjestetään kunnan tai kuntayhtymän molemmilla kielillä siten, että palvelunkäyttäjä saa varhaiskasvatusta valitsemallaan kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi.

Lainsäädäntöä

Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi saada lasten kotihoidon tukea, joustavaa tai osittaista hoitorahaa tai yksityisen hoidon tukea. Lisäksi kunta voi myöntää palvelusetelin varhaiskasvatuspalvelun hankkimiseksi kunnan periaatteiden mukaisesti.

Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen päivähoidon tuottaja (esim. yksityinen päiväkoti). Kotihoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta sekä tulojen mukaan määräytyvästä hoitolisästä.
Lasten yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa tai hänelle ole varattu sieltä hoitopaikka. Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta, tuloihin perustuvasta hoitolisästä sekä mahdollisesta kuntalisästä.
Palveluseteli on yksi kunnan käytettävissä oleva palveluiden järjestämistapa myös varhaiskasvatuspalvelujen osalta. Kunta voi järjestää esimerkiksi lasten varhaiskasvatusta antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Kunta sitoutuu tällöin maksamaan palvelun käyttäjän palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Kunta asettaa palvelusetelin arvon ja hyväksyy yksityiset palvelusetelipalvelun tuottajat järjestelmän piiriin. Palvelusetelin käyttöön sisältyy asiakkaan oma valinnanvapaus. Asiakkaalla on oikeus valita kunnan hyväksymistä tuottajista se palveluntuottaja, jonka palveluita hän haluaa ao. palvelussa käyttää.

Kunta voi halutessaan maksaa kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Mahdollinen kuntalisä voidaan Kelan toimeenpanemana maksaa sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahan tai hoitolisän korotuksena. Kuntalisän määräytyminen voi perustua joko lasten iän mukaiseen porrastukseen tai lasten lukumäärän mukaisesti.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta sovelletaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia (1503/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa laissa määritellyn mukaisesti varhaiskasvatuksesta perittävät asiakasmaksut joka toinen vuosi (indeksitarkistus). Viimeisimmän indeksitarkistuksen mukaan tulorajoja sekä ylintä maksua on muutettu 1.8.2024. Kuntaliitto on toimittanut 14.12.2023 asiaan liittyvän yleiskirjeen kaikkiin kuntiin.

Perheen nuorimmaisen lapsen maksu vähintään keskimäärin vähintään 35 tuntia viikossa kestävän varhaiskasvatuksen osalta on 1.8.2024 alkaen 311 euroa. Ikäjärjestyksessä seuraavan kokoaikaisen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen maksu on enintään 40 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on enintään 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Määrättäessä perheen toisen tai useamman lapsen maksua, käytetään määräytymisen perustana nuorimman lapsen laskennallista kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksua. Pienin perittävä maksu nousee 30 euroon 1.8.2024 alkaen.

Lähtökohtaisesti varhaiskasvatusmaksu peritään yhdeltätoista kuukaudelta. Maksu voidaan kuitenkin periä kahdeltatoista kuukaudelta, jos lapsi ei vuoden aikana ole poissa päivähoidosta yli ¾ kuukausimaksun perusteena olevien kuukausittaisten hoitopäivien määrästä.

Jos lapsen huoltajat eivät ota vastaan lapselle haettua ja myönnettyä varhaiskasvatuspaikkaa eikä sitä ole peruttu ennen päätöksen mukaista varhaiskasvatuksen aloitusaikaa, lapsen huoltajilta voidaan periä puolet päätöksen mukaisesta kuukausimaksusta.

Jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan lomansa ajaksi eivätkä peruuta sitä, voidaan peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta periä puolet kuukausimaksusta. Vaikka lapselle ei ole määrätty kuukausimaksua, voidaan käyttämättä jätetystä varhaiskasvatuksesta kuitenkin periä puolet varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 7 §:n mukaisesta pienimmästä perittävästä maksusta.

Poissaolot ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiset

Laskettaessa lapsen keskimääräistä viikoittaista aikaa varhaiskasvatuksessa, otetaan huomioon varhaiskasvatukseen varattu aika kalenterikuukauden ajalta.

Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 5 §:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Varhaiskasvatuksen maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus.

Pääsääntöisesti maksu peritään myös tilapäisten poissaolojen ajalta. Kuitenkin, jos lapsi on sairautensa vuoksi päivähoidosta poissa yli kymmenen päivää kalenterikuukauden aikana, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Maksua ei peritä lainkaan, jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa hoidosta koko kalenterikuukauden. Jos lapsi on muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, peritään puolet kuukausimaksusta. Maksua ei saa periä myöskään niiltä päiviltä, joina lapsi on varhaiskasvatuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennalta ilmoitetusti poissa varhaiskasvatuksesta (vanhempainvapaa).

Kuntien asiakasmaksukäytänteet - Kuntaliiton kartoitus

Kuntaliitto kysyy kahden vuoden välein varhaiskasvatuksen maksuperiaatteista.

Perhepäivähoidon kustannuskorvaukset

Kuntaliitto antaa vuosittain suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista. Kustannuskorvauksenpiiriin kuuluvat ne perhepäivähoitajat, jotka työskentelevät kotona.

Kustannuskorvaussuosituksessa perusteena käytetään elintarvikekustannusten osalta kuluttajahintaindeksin ravintoryhmän alaindeksin ja muiden kustannusten osalta kuluttajahintaindeksin muutosta. Suositusta tarkistetaan kalenterivuosittain käyttäen laskennan perusteena viimeisimpiä käytettävissä olevia indeksejä ja suositusvuoden arvioitua ao. kustannusten muutosta.

Kuntaliitto julkaisee kustannuskorvaussuositukset kunkin vuoden lopussa. Kuntaliitto toimii suositusta tehdessään yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja Julkisen alan unioni JAU ry:n kanssa.

Varhaiskasvatuksen mitoitukset

Varhaiskasvatuksen lapsimäärän ja riittävän kasvatus-, opetus-, ja hoitotehtävissä olevan henkilöstön määritteleminen aiheuttaa usein keskustelua. Eri ikäisiä ja eri aikoina läsnä olevia lapsia sisältävien ryhmien lapsimäärä määritellään palvelukertoimien avulla. Palvelukertoimet saadaan laskemalla kullekin lapselle varhaiskasvatusasetuksen mitoituksen pohjalta laskennallinen luku, jonka avulla voidaan määrittää ryhmän tai päiväkodin säädösten mukainen oikea lapsimäärä. Henkilöstön suhdeluku ei ole asetuksen mukaan ryhmäkohtainen, vaan päiväkotikohtainen. Päiväkodin lapsiryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuslaissa määritelty yhden lapsiryhmän enimmäiskoko.

Mitoituksen mukainen lapsimäärä voidaan ottaa päiväkotiin, mikäli ryhmässä tai päiväkodissa on tilaa ja varsinaisia lapsia on poissa. Oikeaa lapsimäärää määriteltäessä lasketaan vain päiväkodissa paikalla olevat lapset ja henkilöstö. Lasten määrän mukaan tarvittava henkilöstö tulee olla päiväkodissa paikalla ja käytettävissä. Henkilöstön ja lapsien sijoittumista tai toiminnan toteuttamista ei ole määritelty yksityiskohtaisesti. Työvuorojen ja lasten läsnäolojen suhteen tulisi pyrkiä siihen, että mitoitus toteutuu keskimäärin koko päivän aikana.

Kuntaliitto on toteuttanut yhteistyössä Vertikal oy:n kanssa laskurin, jolla voi arvioida päiväkodissa tai ryhmässä olevaa lapsimäärää suhteessa päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimiviin työntekijöihin. Laskuriin pääset tästäexternal link.

Kuntaliiton raportti: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli

Kuntaliitto toteuttaa joka toinen vuosi selvityksen lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää sekä palveluseteliä maksavista kunnista. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2007 ja vuodesta 2008 alkaen selvitys on tehty joka toinen vuosi. Vauvarahan osalta viimeinen kysely toteutettiin vuonna 2012. Samassa yhteydessä selvitykseen lisättiin palveluseteliä koskeva kartoitus. Vuoden 2018 kyselyn yhteydessä kartoitettiin ensimmäistä kertaa kuntien asiakasmaksuihin liittyviä käytänteitä. Siitä on julkaistu erillinen raportti. Viimeisin kartoitus on julkaistu 19.6.2024. Asiakasmaksukäytänteiden osalta julkaistaan erillinen raportti.

Kuntalisät ja palveluseteli 2024

Kuntaliitto selvitti maalis-huhtikuussa 2024 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyllään varhaiskasvatuksen tilaa kunnissa. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Edellinen kysely toteutettiin huhti–toukokuussa 2022.

Kuntaliiton kysely varhaiskasvatuksesta tehtiin sähköisenä Webropol-kyselynä maaliskuussa–hutikuussa 2024. Kysely oli auki 5. huhtikuuta saakka. Kysely lähetettiin kuntien kirjaamoihin ja siihen vastasivat kunnissa varhaiskasvatuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 85,7 prosenttia (251 kuntaa). Manner-Suomessa oli kyselyn toteutushetkellä 293 5 kuntaa. Syksyllä 2022 kyselyyn vastasi 251 kuntaa, yhtä monta kuntaa kuin nyt toteutetussa kyselyssä.

Kotihoidon tuen kuntalisä

Kyselyyn vastanneista kunnista 64, eli 25,5 prosenttia on maksanut kuntalisää vuonna 2024. Kuntalisän maksamista suunnitellaan 3 kunnassa. Vuonna 2022 kyselyyn vastanneista kunnista 52, eli 21 prosenttia maksoi kuntalisää. Aiemmin, vuonna 2020 toteutetun kyselyn perusteella kuntalisää maksoi 55 kuntaa (20,9 %) 263 kysymykseen vastanneen kunnan osalta. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on selkeästi kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2014 kuntalisää maksoi 85 kuntaa (30 % kyselyyn silloin vastanneista), vuonna 2016 kuntalisää maksettiin 60 kunnassa (23 %) ja vuonna 2018 toteutetun kyselyn perusteella 48 kuntaa (19 %) maksoi kuntalisää.

Yleisesti ottaen kuntalisän maksaminen ei ole kunnissa yleistä. Manner-Suomen kunnista 64 kyselyyn vastanneista kunnista maksoi kuntalisää.

Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2024 keskimäärin 188 euroa/lapsi. Keskimäärin kuntalisää maksettiin vuoden 2024 kyselyn perusteella alle 3-vuotiaasta lapsesta 189 euroa. Lisän suuruuden vaihteluväli oli alle 3- vuotiaasta lapsesta 50–400 euron välillä kunnasta riippuen. Yli 3-vuotiaasta maksettiin kuntalisää keskimäärin 169 euroa ja lisän vaihteluväli oli 50–320 euroa kunnasta riippuen. Sisaruskorotus vaihteli 30–200 euron välillä ja oli keskimäärin 77 euroa.

Yksityisen hoidon tuen kuntalisä

Kyselyyn vastanneista kunnista 85 eli 34 prosenttia maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuonna 2024. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän käyttöönottoa ei ollut suunnitelmissa yhdessäkään kyselyyn vastanneessa kunnassa. Vuoden 2022 kyselyyn vastanneista kunnista 92 (37 %) maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Vuoden 2020 kyselyssä yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksettiin 93 (36 %) kyselyyn osallistuneessa 261 kunnassa. Vuonna 2018 yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksettiin 97 kunnassa ja 109 kunnassa vuonna 2016.

Kuntalisän suuruus vaihtelee eri hoitomuodoissa. Kartoituksessa kuntalisän suuruutta tarkastellaan päiväkodissa tapahtuvan toiminnan, perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon näkökulmasta. Lisäksi kuntalisän suuruutta tarkastellaan tilanteessa, jos hoitaja hoitaa lasta perheen kotona huoltajan toimiessa työnantajana. Tällöin kyseessä on perheen palkkaama hoitaja.

Suurin osa yksityisen hoidon kuntalisää maksavista kunnista (71 %) on asettanut erityisiä ehtoja kuntalisän maksamiselle. Yli puolella vastanneista kunnista (59 %) kuntalisän maksamisen ehtona oli, että varhaiskasvatuksen tuli kestää yli 5 tuntia päivässä. Muu syy liittyi yleisimmin siihen, että kuntalisää ei makseta esiopetuksessa olevan lapsen osalta. Lisäksi muina syinä mainittiin muun muassa, että hoitaja tulee olla täysi-ikäinen eikä hän saa olla samaan ruokakuntaan kuuluva. Tyypillistä oli myös, että heinäkuulta ei makseta kuntalisää.

Palveluseteli

Kyselyyn vastanneista kunnista 98 (39 %) ilmoitti, että kunnassa on käytössä palveluseteli varhaiskasvatuspalveluissa vuonna 2024. Vuoden 2022 kyselyssä oli täysin sama määrä palveluseteliä varhaiskasvatuksessa käyttäviä kuntia. Vuoden 2020 kyselyssä 95 (36 %) ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä. Vuonna 2018 seteliä käyttäviä kuntia oli 75, vuonna 2016 48. Vertailtaessa aikaisempiin kyselyihin palvelusetelin käyttö on ollut aina edellistä kyselyä suurempi. Nyt tehty kysely kuitenkin poikkeaa aiemmista eikä palveluseteliä käyttävien kuntien määrä ole enää kasvanut.

Palvelusetelitoiminnassa tulosidonnainen palveluseteli oli käytössä 71 kunnassa. Kiinteähintaista palveluseteliä käytetään 20 kunnassa.

Palvelusetelien suuruus vaihtelee kiinteähintaisessa palvelusetelissä kunnasta, lapsen iästä ja läsnäolosta riippuen 440–1 641 euron välillä. Kiinteähintaisen palvelusetelin arvo vaihteli, riippuen onko kyse perhepäivähoitotoiminnasta vai päiväkotitoiminnasta. Tulosidonnainen palveluseteli riippuu huoltajien tuloista ja mahdollisista muista lisäkertoimista. Suurimmillaan palveluseteli päiväkotitoiminnassa, 1 932 euroa ja perhepäivähoidossa 1 527 euroa. Tulosidonnaisessa palvelusetelissä palvelusetelin arvo vaihteli päiväkotitoiminnassa keskimäärin 573–1 221 euron välillä ja perhepäivähoidossa keskimäärin 426–850 euron välillä.

Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palvelusetelit -selvitys 2024

Kotihoitontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli - selvitys 2022

Kuntakohtaiset tiedot 2022

Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli - selvitys 2020

Kuntakohtaiset tiedot 2020

Kuntaliiton varhaiskasvatuskysely 2024: Kuntalisät ja palveluseteliarvo, kuntakohtaiset tiedot

Kuntalisat-ja-palveluseteliarvo-KL-vakakysely-2024_15-10-2024.xlsx