Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta. Kunnissa järjestettävä varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat yhtenäisen, toiminnallisen jatkumon.

Suomessa julkista varhaiskasvatusta annetaan kuntien tai yksityisten palveluntuottajien toteuttamana päiväkodeissa tai perhepäivähoitona. Lisäksi varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa erilaisissa avoimen palvelun leikki- ja kerhotoiminnoissa.

Kuntien on tiedotettava varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista, maksuperusteisiin liittyvistä muutoksista ja vaikutuksista asiakkaille sekä päivitettävä asiakastietojärjestelmät. Kuntaliitto osallistuu varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja toiminnan kehittämistyöhön.

Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Kunnilla on velvollisuus järjestää kaikille alle kouluikäisille lapsille varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvistä asioista säädetään pääosin varhaiskasvatuslaissa tai -asetuksessa. Varhaiskasvatuksen osalta ei sovelleta sosiaalihuollon säädöksiä, paitsi lakia kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lakia palvelusetelistä.

Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen tai ruotsin kielellä tai saamen kielilain (1086/2003) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla saamen kielellä. Kaksikielisessä kunnassa ja kaksikielisiä tai sekä suomen- ja ruotsinkielisiä kuntia käsittävässä kuntayhtymässä varhaiskasvatus järjestetään kunnan tai kuntayhtymän molemmilla kielillä siten, että palvelunkäyttäjä saa varhaiskasvatusta valitsemallaan kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi.

Lainsäädäntöä

Kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi saada lasten kotihoidon tukea, joustavaa tai osittaista hoitorahaa tai yksityisen hoidon tukea. Lisäksi kunta voi myöntää palvelusetelin varhaiskasvatuspalvelun hankkimiseksi kunnan periaatteiden mukaisesti.

Kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja (esim. sukulainen) tai yksityinen päivähoidon tuottaja (esim. yksityinen päiväkoti). Kotihoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta sekä tulojen mukaan määräytyvästä hoitolisästä.
Lasten yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jossa on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa tai hänelle ole varattu sieltä hoitopaikka. Yksityisen hoidon tuki koostuu hoitorahasta, tuloihin perustuvasta hoitolisästä sekä mahdollisesta kuntalisästä.
Palveluseteli on yksi kunnan käytettävissä oleva palveluiden järjestämistapa myös varhaiskasvatuspalvelujen osalta. Kunta voi järjestää esimerkiksi lasten varhaiskasvatusta antamalla palvelun käyttäjälle palvelusetelin. Kunta sitoutuu tällöin maksamaan palvelun käyttäjän palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Kunta asettaa palvelusetelin arvon ja hyväksyy yksityiset palvelusetelipalvelun tuottajat järjestelmän piiriin. Palvelusetelin käyttöön sisältyy asiakkaan oma valinnanvapaus. Asiakkaalla on oikeus valita kunnan hyväksymistä tuottajista se palveluntuottaja, jonka palveluita hän haluaa ao. palvelussa käyttää.

Kunta voi halutessaan maksaa kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Mahdollinen kuntalisä voidaan Kelan toimeenpanemana maksaa sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahan tai hoitolisän korotuksena. Kuntalisän määräytyminen voi perustua joko lasten iän mukaiseen porrastukseen tai lasten lukumäärän mukaisesti.

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta sovelletaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia (1503/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkistaa laissa määritellyn mukaisesti varhaiskasvatuksesta perittävät asiakasmaksut joka toinen vuosi (indeksitarkistus). Viimeisimmän indeksitarkistuksen mukaan tulorajoja sekä ylintä maksua on muutettu 1.8.2024. Kuntaliitto on toimittanut 14.12.2023 asiaan liittyvän yleiskirjeen kaikkiin kuntiin.

Perheen nuorimmaisen lapsen maksu vähintään keskimäärin vähintään 35 tuntia viikossa kestävän varhaiskasvatuksen osalta on 1.8.2024 alkaen 311 euroa. Ikäjärjestyksessä seuraavan kokoaikaisen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen maksu on enintään 40 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on enintään 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Määrättäessä perheen toisen tai useamman lapsen maksua, käytetään määräytymisen perustana nuorimman lapsen laskennallista kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksua. Pienin perittävä maksu nousee 30 euroon 1.8.2024 alkaen.

Lähtökohtaisesti varhaiskasvatusmaksu peritään yhdeltätoista kuukaudelta. Maksu voidaan kuitenkin periä kahdeltatoista kuukaudelta, jos lapsi ei vuoden aikana ole poissa päivähoidosta yli ¾ kuukausimaksun perusteena olevien kuukausittaisten hoitopäivien määrästä.

Jos lapsen huoltajat eivät ota vastaan lapselle haettua ja myönnettyä varhaiskasvatuspaikkaa eikä sitä ole peruttu ennen päätöksen mukaista varhaiskasvatuksen aloitusaikaa, lapsen huoltajilta voidaan periä puolet päätöksen mukaisesta kuukausimaksusta.

Jos lapsen huoltajat varaavat lapselle varhaiskasvatuspaikan lomansa ajaksi eivätkä peruuta sitä, voidaan peruuttamatta jätetystä varhaiskasvatuspaikasta periä puolet kuukausimaksusta. Vaikka lapselle ei ole määrätty kuukausimaksua, voidaan käyttämättä jätetystä varhaiskasvatuksesta kuitenkin periä puolet varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 7 §:n mukaisesta pienimmästä perittävästä maksusta.

Poissaolot ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiset

Laskettaessa lapsen keskimääräistä viikoittaista aikaa varhaiskasvatuksessa, otetaan huomioon varhaiskasvatukseen varattu aika kalenterikuukauden ajalta.

Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 5 §:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan. Varhaiskasvatuksen maksua alentavana tekijänä on otettava huomioon myös perusopetuslain (628/1998) mukainen maksuton esiopetus.

Pääsääntöisesti maksu peritään myös tilapäisten poissaolojen ajalta. Kuitenkin, jos lapsi on sairautensa vuoksi päivähoidosta poissa yli kymmenen päivää kalenterikuukauden aikana, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Maksua ei peritä lainkaan, jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa hoidosta koko kalenterikuukauden. Jos lapsi on muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, peritään puolet kuukausimaksusta. Maksua ei saa periä myöskään niiltä päiviltä, joina lapsi on varhaiskasvatuslain 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennalta ilmoitetusti poissa varhaiskasvatuksesta (vanhempainvapaa).

Kuntien asiakasmaksukäytänteet - Kuntaliiton kartoitus

Kuntaliitto kysyy kahden vuoden välein varhaiskasvatuksen maksuperiaatteista.

Perhepäivähoidon kustannuskorvaukset

Kuntaliitto antaa vuosittain suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista. Kustannuskorvauksenpiiriin kuuluvat ne perhepäivähoitajat, jotka työskentelevät kotona.

Kustannuskorvaussuosituksessa perusteena käytetään elintarvikekustannusten osalta kuluttajahintaindeksin ravintoryhmän alaindeksin ja muiden kustannusten osalta kuluttajahintaindeksin muutosta. Suositusta tarkistetaan kalenterivuosittain käyttäen laskennan perusteena viimeisimpiä käytettävissä olevia indeksejä ja suositusvuoden arvioitua ao. kustannusten muutosta.

Kuntaliitto julkaisee kustannuskorvaussuositukset kunkin vuoden lopussa. Kuntaliitto toimii suositusta tehdessään yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja Julkisen alan unioni JAU ry:n kanssa.

Kuntaliitto on poikkeuksellisesti korjannut suositusta elokuussa 2022 hintojen voimakkaasta muutoksesta johtuvista syistä. Suositus on annettu alkaen heinäkuu 2022 alkaen

Varhaiskasvatuksen mitoitukset

Varhaiskasvatuksen lapsimäärän ja riittävän kasvatus-, opetus-, ja hoitotehtävissä olevan henkilöstön määritteleminen aiheuttaa usein keskustelua. Eri ikäisiä ja eri aikoina läsnä olevia lapsia sisältävien ryhmien lapsimäärä määritellään palvelukertoimien avulla. Palvelukertoimet saadaan laskemalla kullekin lapselle varhaiskasvatusasetuksen mitoituksen pohjalta laskennallinen luku, jonka avulla voidaan määrittää ryhmän tai päiväkodin säädösten mukainen oikea lapsimäärä. Henkilöstön suhdeluku ei ole asetuksen mukaan ryhmäkohtainen, vaan päiväkotikohtainen. Päiväkodin lapsiryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon varhaiskasvatuslaissa määritelty yhden lapsiryhmän enimmäiskoko.

Mitoituksen mukainen lapsimäärä voidaan ottaa päiväkotiin, mikäli ryhmässä tai päiväkodissa on tilaa ja varsinaisia lapsia on poissa. Oikeaa lapsimäärää määriteltäessä lasketaan vain päiväkodissa paikalla olevat lapset ja henkilöstö. Lasten määrän mukaan tarvittava henkilöstö tulee olla päiväkodissa paikalla ja käytettävissä. Henkilöstön ja lapsien sijoittumista tai toiminnan toteuttamista ei ole määritelty yksityiskohtaisesti. Työvuorojen ja lasten läsnäolojen suhteen tulisi pyrkiä siihen, että mitoitus toteutuu keskimäärin koko päivän aikana.

Kuntaliitto on toteuttanut yhteistyössä Vertikal oy:n kanssa laskurin, jolla voi arvioida päiväkodissa tai ryhmässä olevaa lapsimäärää suhteessa päiväkodin kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimiviin työntekijöihin. Laskuriin pääset tästäexternal link.

Kuntaliiton raportti: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli

Kuntaliitto toteuttaa joka toinen vuosi selvityksen lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää sekä palveluseteliä maksavista kunnista. Ensimmäinen selvitys tehtiin vuonna 2007 ja vuodesta 2008 alkaen selvitys on tehty joka toinen vuosi. Vauvarahan osalta viimeinen kysely toteutettiin vuonna 2012. Samassa yhteydessä selvitykseen lisättiin palveluseteliä koskeva kartoitus. Vuoden 2018 kyselyn yhteydessä kartoitettiin ensimmäistä kertaa kuntien asiakasmaksuihin liittyviä käytänteitä. Siitä on julkaistu erillinen raportti. Viimeisin kartoitus on julkaistu 21.6.2022. Asiakasmaksukäytänteiden osalta julkaistaan erillinen raportti.

Kuntalisät ja palveluseteli 2022

Kuntaliitto selvitti keväällä 2022 Manner-Suomen kunnille suunnatulla kyselyllä varhaiskasvatuksen tilaa kunnissa. Kyselyllä kartoitettiin kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä ja perusteita niiden maksamiseen sekä palvelusetelin käyttöä varhaiskasvatuksessa.

Kuntaliiton kysely varhaiskasvatuksesta tehtiin sähköisenä Webropol-kyselynä huhtikuussa-toukokuussa 2022. Kysely oli auki 20. toukokuuta saakka. Kysely lähetettiin kuntien kirjaamoihin ja siihen vastasivat kunnissa varhaiskasvatuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat. Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 85,7 prosenttia (251 kuntaa). Vuonna 2020 tehtyyn kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 89,5 prosenttia (263 kuntaa). Manner-Suomessa oli kyselyn toteutushetkellä 294 kuntaa.

Kyselyyn vastattiin melko kattavasti kaikista kuntakokoluokista. Yli 50 000 asukkaan kunnista vastasivat kaikki kunnat. Suhteellisesti hyvin vastaajia oli myös 20 000–50 000 asukkaan kunnista, vastaamatta jätti ainoastaan kaksi kuntaa. Alle 5000 asukkaan kunnista oli suhteellisesti vähiten vastaajia. Vain 42 Manner-Suomen kuntaa jätti vastaamatta. Maakuntatasoisesti katsoen neljän maakunnan kaikki kunnat vastasivat kyselyyn. Suurin osa Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Lapin maakuntien kunnista vastasivat kyselyyn. Etelä-Savosta ja Pohjanmaalta saatiin suhteellisesti muita alueita vähemmän vastauksia.

Kotihoidon tuen kuntalisä

Kyselyyn vastanneista kunnista 52, eli 21 prosenttia on maksanut kuntalisää vuonna 2022. Kuntalisän maksamista suunnitellaan 8 kunnassa. Edellisen, vuonna 2020 maksoi 55 kuntaa (20,9 %) 263 kysymykseen vastanneen kunnan osalta. Kuntalisän maksamista vuoden 2020 kyselyn perusteella suunnitteli ainoastaan yksi kunta. Vuonna 2018 toteutetun kyselyn mukaan 48 kuntaa (19 %) 253 kysymykseen vastanneen kunnan osalta maksoi kotihoidon tuen kuntalisää. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on edelliseen kyselyyn verrattuna hieman noussut, tosin kyselyyn vastanneita kuntia oli myös hieman enemmän. Vuonna 2016 kuntalisää maksettiin 60 kunnassa (23 %) ja vuonna 2014 kuntalisää maksoi 85 kuntaa (30 % kyselyyn silloin vastanneista).

Yleisesti ottaen kuntalisän maksaminen ei ole kunnissa yleistä. Manner-Suomen kunnista 52 kyselyyn vastanneista kunnista maksoi kuntalisää. Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on suhteellisesti hieman muita yleisempää suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa, joista kolme kuntaa yhdeksästä maksoi kuntalisää. Suhteellisesti vähiten kuntalisää maksetaan 10 000–20 000 asukkaan kunnissa. Kyselyn perusteella kela hoitaa kuntalisän maksamisen 38 (69 %) kunnassa ja 15 (27 %) kuntaa maksattaa kuntalisän itse

Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2022 keskimäärin 165 euroa/lapsi. Keskimäärin kuntalisää maksettiin vuoden 2022 kyselyn perusteella alle 3-vuotiaasta lapsesta 169 euroa. Lisän suuruuden vaihteluväli oli alle 3-vuotiaasta lapsesta 50–350 euron välillä kunnasta riippuen. Yli 3-vuotiaasta maksettiin kuntalisää keskimäärin 130 euroa ja lisän vaihteluväli oli 30–300 euroa kunnasta riippuen. Sisaruskorotus vaihteli 29–200 euron välillä ja oli keskimäärin 70 euroa.

Yksityisen hoidon tuen kuntalisä

Kyselyyn vastanneista kunnista 92 eli 37 prosenttia maksoi yksityisen hoidon tuen kuntalisää vuonna 2022. Kuntalisän käyttöönottoa suunniteltiin vain kah-dessa kunnassa. Vuoden 2020 kyselyssä yksityisen hoidon tuen kuntalisää mak-settiin 93 (36 %) kyselyyn osallistuneessa 261 kunnassa. Vuonna 2018 yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksettiin 97 kunnassa ja 109 kunnassa vuonna 2016

Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan erityisesti suurissa ja keskisuurissa vähintään 20 000 asukkaan kunnissa niin, että kuntalisää maksavien kuntien osuus on vähintään 75 prosenttia kysymykseen vastanneista kunnista. Pienemmissä alle 20 000 asukkaan kunnissa kuntalisää maksettiin noin vajaassa 40 prosentissa kysymykseen vastanneiden kuntien osalta. Yksityisen hoidon tuen maksaminen pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa ei ole kovinkaan tavallista. Kyseisessä kokoluokassa 14 kunnassa 100:sta kysymykseen vastanneista maksettiin yksityisen hoidon tukea. Kyselyn perusteella kela hoitaa yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksamisen 59 (65 %) kuntalisää maksavassa kunnassa ja 22 (24 %) kuntaa maksattaa kuntalisän itse.

Kuntalisän suuruus vaihtelee kokopäivähoidossa 84–890 euron välillä hoitomuodosta ja lapsen iästä riippuen. Alle 3-vuotiaiden kuntalisän suuruus/lapsi vaihteli 100-890 euron välillä hoitomuodosta riippuen kokopäivähoidossa ja yli 3-vuotiaiden kohdalla kokopäivähoidossa vaihteluväli oli 84-470 euroa/lapsi hoitomuodosta riippuen.

Suurin osa yksityisen hoidon kuntalisää maksavista kunnista (70 %) on asettanut erityisiä ehtoja kuntalisän maksamiselle. Yli puolella vastanneista kunnista (56 %) kuntalisän maksamisen ehtona oli, että varhaiskasvatuksen tuli kestää yli 5 tuntia päivässä. Muu syy liittyi yleisimmin siihen, että kuntalisää ei mak-seta esiopetuksessa olevan lapsen osalta

Palveluseteli

Kyselyyn vastanneista kunnista 98 (39 %) ilmoitti, että kunnassa on käytössä palveluseteli varhaiskasvatuspalveluissa vuonna 2022. Vastaavasti vuoden 2020 kyselyssä 95 (36 %) ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä. Vuonna 2018 kunnista 75 (30 %) ilmoitti, että kunnassa on käytössä palveluseteli varhaiskasvatuspalveluissa. Vuonna 2016 palveluseteliä käyttäviä kuntia oli huomattavasti vähemmän, yhteensä 48 (19 %) kuntaa. Palvelusetelin käyttöönotto oli suunnitelmissa vuonna 2020 viidessä kunnassa, vuoden 2018 osalta suunnitelmia oli 27 (11 %) kunnassa, kun vuonna 2016 16 kuntaa (6 %) suunnitteli palvelusetelin käyttöönottoa. Vuoden 2014 kyselyn mukaan 38 kunnassa oli palveluseteli käytössä varhaiskasvatuksessa ja 24 kuntaa suunnitteli sen käyttöönottamista. Vuonna 2012 palveluseteli oli käytössä vain 25 kunnassa ja 23 kuntaa suunnitteli sen käyttöön ottamista.

Palvelusetelitoiminnassa tulosidonnainen palveluseteli oli käytössä 85 kunnassa. Kiinteähintaista palveluseteliä käytetään ainoastaan 9 kunnassa vuonna 2022

Tulosidonnainen palveluseteli riippuu huoltajien tuloista ja mahdollisista muista lisäkertoimista. Suurimmillaan palveluseteli päiväkotitoiminnassa, 3 895 euroa ja perhepäivähoidossa 1 245 euroa. Tulosidonnaisessa palvelusetelissä palvelusetelin arvo vaihteli päiväkotitoiminnassa 492–1 115 euron välillä ja perhepäivähoidossa 444–776 euron välillä. Palvelusetelien suuruus vaihtelee kiinteähintaisessa palvelusetelissä kunnasta riippuen 650–1 344 euron välillä. Kiinteähintaisen palvelusetelin arvo vaihteli, riippuen onko kyse perhepäivähoitotoiminnasta vai päiväkotitoiminnasta.

Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palvelusetelit -selvitys 2024

Kotihoitontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli - selvitys 2022

Kuntakohtaiset tiedot 2022

Kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ja palveluseteli - selvitys 2020

Kuntakohtaiset tiedot 2020

Kuntaliiton varhaiskasvatuskysely 2024: Kuntalisät ja palveluseteliarvo, kuntakohtaiset tiedot

Kuntalisat-ja-palveluseteliarvo-KL-vakakysely-2024_15-10-2024.xlsx