Vapaa sivistystyö
Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää oppilaitoksen ylläpitämiseen luvan kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle.
Valtaosaa kansalaisopistoista ylläpitävät kunnat. Kansalaisopistoja on 177, kansanopistoja 77 mukaan lukien Snellmanin korkeakoulu. Oppivelvollisuuskoulutusta toteutetaan kansanopistoissa. Kesäyliopistojen määrä Suomessa on 20, opintokeskusten määrä on 12 ja lisäksi on 11 valtakunnallista liikunnan koulutuskeskusta. (oph.fi, 2020.)
Myös kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa monet kunnat ovat mukana ja seitsemää kansanopistoa ylläpitää kuntayhtymä tai kunta. Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, jotka järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta.
Tällä hetkellä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa valmistellaan osaamisperustaista koulutusta, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä oppivelvollisuuskoulutusta kansanopistoissa.
Asetus vapaasta sivistystyöstä
Vapaan sivistystyön kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Opas vapaan sivistystyön osaamisperusteisen koulutuksen kuvaukseen
Oppivelvollisuuden laajentaminen
Kansalaisopistojen talous
Vapaan sivistystyön koulutuksen ylläpitäjillä ei ole lakisääteistä rahoitusosuutta vapaaseen sivistystyöhön. Valtionosuusrahoituksen ja koulutuksen ylläpitäjänä kuntien oman rahoituksen lisäksi muitakin rahoituslähteitä on. Esimerkiksi kansalaisopistojen tulolähteenä ovat asiakasmaksutulot, joiden tulee olla kohtuullisia. Valtionavustusrahoitusta ja mahdollisesti muuta ulkopuolista rahoitusta, esimerkiksi maksupalvelutoiminnasta tai hanketoiminnasta on mahdollista hakea.
Kansalaisopistojen toiminta ja talous -raportit
Kuntaliiton Kansalaisopistoverkosto kokoaa vuosittain yhteen vuosittain 15:n verkostossa olevan kuntaomisteisen kansalaisopiston toimintaan ja talouteen liittyviä keskeisiä tunnuslukuja.
Kuntamarkkinat 18.-19.9.2024!
Kuntamarkkinat tarjoaa vuosittain kahden päivän ajaksi monipuolista ja ajankohtaista tietoa. Kuntamarkkinat on ideoita pulppuava julkisen sektorin vuoden suurin foorumi, joka järjestetään Kuntatalolla Helsingissä.