Valtio on ohjannut julkista taloutta kokonaisuutena sen jälkeen, kun julkisen talouden suunnitelma (JTS) otettiin käyttöön vuonna 2015. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, jonka finanssipoliittinen osuus sisältää valtiontaloutta, hyvinvointialueiden taloutta, kuntataloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Lisäksi suunnitelma kattaa myös talousennusteen. Julkisen talouden suunnitelma laaditaan hallituskauden alussa, jolloin asetetaan muun muassa julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoite sekä nimelliset kansantalouden tilinpidon mukaiset* rahoitusasematavoitteet julkisen sektorin eri alasektoreille. Julkisen talouden suunnitelma tarkistetaan vuosittain kehysriihen yhteydessä.

Jos julkisen talouden suunnitelman tavoitteena on turvata koko julkisen sektorin kestävyyttä, hallitus ei enää esimerkiksi hyödy siitä, että se tasapainottaa valtiontaloutta kuntatalouden kustannuksella. Toisaalta tästäkin huolimatta kuntien lakisääteisiin tehtäviin kohdistettua valtionrahoitusta on leikattu pysyvästi hyvin monilla eri perusteilla vuosina 2012–2022.

Kuntataloudelle asetettava rahoitusasematavoite ei kuitenkaan sido yksittäistä kuntaa. Yksittäistä kuntaa ja kuntayhtymää ohjataan kuntalain mukaisesti alijäämän kattamisvelvollisuudella. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät siten voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy niin sanottu kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely koskevat myös kuntayhtymiä.

* Kansantalouden tilinpidossa kuntasektoriin kuuluvien toimijoiden rahoituksellinen tasapaino muodostuu sektorin kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotuksesta, jota kutsutaan nettoluotonannoksi (alijäämä). Kansantalouden tilinpidon mukaisiin kokonaismenoihin luetaan mukaan myös tarkasteluvuoden investointimenot, kun taas kuntien kirjanpidossa toimintamenot ja investoinnit eriytetään.

Nettoluotonantoa lähinnä oleva käsite kunnallisessa kirjanpidossa on toiminnan ja investointien rahavirta. Se on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen.

Julkisen talouden suunnitelma 2025–2028

Petteri Orpon hallituksen finanssipolitiikan linja nojaa noin 5,6 miljardin euron menosopeutukseen, 1,8 miljardin euron verosopeutukseen sekä noin 2 miljardin euron työllisyyttä edistäviin rakenteellisiin uudistuksiin vuoden 2028 tasolla. Näillä sopeutustoimilla julkisen talouden alijäämä tulisi pysyä vuonna 2024 alle 3,5 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen ja pienentyä sen jälkeen tasaisesti. 

Julkisen talouden suunnitelman mukaan hallituksen kuntalinjaukset vahvistavat kuntataloutta noin 0,6 miljardilla eurolla vuoden 2028 tasolla. Osa hallituksen päätösten kuntavaikutuksista on vasta täsmentymässä loppuvuoden aikana. Yhteisvaikutuksen mittaluokka ei ole muutenkaan yksiselitteinen. Arviossa ei ole esimerkiksi huomioitu valtionosuuksien noin 230 miljoonan euron vähennyksiä vuosina 2025–2027 liittyen sote-siirtolaskelman tarkistuksiin ja takaisinperintöihin. 

Toisin kuin sote-uudistuksen kohdalla, vuoden 2025 alussa käynnistyvä TE-palvelu-uudistus on jo alkuvaiheessa aliresurssoitu. Kuntaliiton arvion mukaan siirtyvien palveluiden kulut ovat vähintään 680 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille myönnettävä TE-palveluiden rahoitus perustuu siirtyville tehtäville valtion talousarviossa budjetoituun määrärahaan. Momentille 32.30.51 (julkiset työvoima- ja yrityspalvelut) budjetoitu määräraha on laskenut viime vuosina 610 miljoonaan euroon. Tilannetta helpottaisi, jos momentilta poistettaisiin kehysriihessä päätetyt lisäleikkaukset. Alikompensointia tapahtuu myös työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajenemisen puolella, sillä kuntakompensaatio perustuu vuoden 2023 työttömyystilanteeseen. Heikentyneiden suhdanteiden myötä työttömyys on lisääntymässä vuoden 2024 aikana, mikä osaltaan johtaa alimitoitettuun rahoitustasoon.

Kuntien normien kevennysohjelman täysimääräinen toteutus ja toimeenpano jo vuoden 2025 alusta lähtien on epärealistista. Riskinä on, että kunnille normien keventämisohjelmasta jäävät käteen vain laskennallisten säästöjen ohella päätetyt ennakolliset valtionosuuksien vähennykset. 

Petteri Orpon hallituksen useat säästöt perustuvat siihen, että valtionavustusten tai kehittämishankkeiden määrärahoja leikataan tai leikkauksia aikaistetaan. Näin tapahtuu esimerkiksi monien sivistystoimen tai liikennehankkeiden kohdalla. Sopeutustoimia voidaan hakea myös korottamalla palvelujen arvonlisäverokantaa. Säästöt eivät kuitenkaan realisoidu julkisessa taloudessa oletetun suuruisina, jos kunnat kasvattavat omarahoitusosuuttaan ylläpitääkseen palvelutasoa kunnassa. Näin voi käydä esimerkiksi maksuttoman oppimateriaalin rajaamisessa 18 ikävuoteen tai henkilökuljetusten ja kulttuuripalvelujen alennetun arvonlisäverokannan korotuksessa.

Julkisen talouden suunnitelman vaikutusarviot ovat joiltakin osin myös huomattavan teoreettisia. Esimerkiksi sosiaaliturvaan on tällä hallituskaudella esitetty lukuisia muutoksia. Lakiuudistusten täsmälliset pidemmän aikavälin ristikkäisvaikutukset ja yhteisvaikutus kuntien perustoimeentulotuen menoihin on mahdotonta arvioida luotettavasti. TE-uudistuksen myötä kuntatalouden suhdanneherkkyys kasvaa ja työllisyyden muutoksen vaikutukset kuntiin ovat nykyistä suuremmat.

Kuntatalouden kannalta on myönteistä, että Orpon hallituksen useat päätökset vahvistavat kuntien veropohjaa. Tällaisia linjauksia ovat muun muassa kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä luopuminen, kanavointiratkaisu sekä maapohjan kiinteistöveroprosentin eriyttäminen yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajan korottaminen. Nämä päätökset tuovat kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä liikkumavaraa. 

Lue lisää:

Julkisen talouden suunnitelma 2025–2028

Blogi: Kuntien heikkenevä talousnäkymä huomioitiin kehysriihessä 17.4.2024

Blogi: Monien kehysriihen kuntasäästöjen kohtalo on vielä auki 16.5.2024

Julkisen talouden suunnitelman (JTS) ja valtion talousarvioehdotuksen rinnalla valmistellaan kuntatalousohjelma, joka syventää valtion linjausten taustoja kuntataloutta koskevien päätösten osalta. Sen lisäksi kuntatalousohjelmassa esitetään kuntien ja kuntayhtymien painelaskelmatyyppinen kehitysarvio kuntien kirjanpidon käsittein. Kuntatalousohjelman tietoja hyödynnetään laajalti myös kuntien talousarvioprosesseissa.

Kuntatalousohjelmassa kuvataan muun muassa:

• Kuntatalouden tila tuoreimpien tilastojen perusteella
• Hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset
• Ministeriökohtaiset valtion toimenpiteet ja niiden kuntavaikutukset
• Kuntatalouden kehitysarvio keskipitkällä aikavälillä (painelaskelma)
• Talouden sopeutuspaine ja rahoitusperiaatteen toteutuminen kuntakokoryhmittäin

Rahoitusperiaatteen mukaisesti paikallisen itsehallinnon resurssien tulee olla riittävät suhteessa paikallishallinnolle annettuihin tehtäviin. Perustuslakivaliokunnan kannanottojen perusteella rahoitusperiaatteen toteutumisen arviointi edellyttää, että kuntien tehtäväkokonaisuutta koskevien taloustietojen lisäksi tarvitaan tietoja yksittäisen tehtävän talousvaikutuksista sekä niiden vaikutuksista eri kuntiin.

Kuntatalousohjelma käsitellään Kunnallishallinnon ja talouden neuvottelukunnassa, jossa Kuntaliiton johto on laajalti edustettuna. Ohjelman valmistelee ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton edustajista koottu sihteeristö, johon Kuntaliiton puolelta varsinaisina jäseninä osallistuvat pääekonomisti Minna Punakallio ja erityisasiantuntija Olli Riikonen.

Kuntatalousohjelma 2025–2028

Hallituksen tavoitteena on ohjata kuntatalouden tilaa kohti tasapainoa ja taittaa julkisen sektorin velkaantuminen. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2025 sisältääkin useita kymmeniä kuntatalouteen vaikuttavia uusia linjauksia ja toimenpiteitä. Kuntatalousohjelman mukaan Petteri Orpon hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta noin 270 miljoonaa euroa.

Hallituksen toimien yhteisvaikutus ei nouse kuitenkaan niin vahvaksi. Yksittäisten kuntien taloutta vahvistavien linjausten rinnalla kuntien tuloihin kohdistetaan useita rahoitusleikkauksia sekä sitäkin lukuisampia kuntataloutta vähintään lievästi heikentäviä linjauksia, jotka eivät yllä henkilöstökustannusten noustessa hallituksen väittämään neutraaliin yhteisvaikutukseen. Kuntien rahoitusta leikataan vuonna 2025 myös sote-siirtolaskelman tarkentumiseen liittyvän jälkikäteisperinnän vuoksi. Valtionosuuksia peritään takaisin 167 miljoonaa euroa vuoden 2023 osalta ja 64 miljoonaa euroa vuoden 2024 osalta.

Merkittävin kuntataloutta vuonna 2025 vahvistava hallituksen toimenpide on 277 miljoonan euron valtionosuuslisäys sote-siirtolaskelman vaikutusten lieventämiseksi. Sen ohella hallitus kohdistaa valtionosuuksiin kuitenkin 25 miljoonan euron suuruisen indeksileikkauksen sekä 23 miljoonan euron leikkauksen, koska kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen toimenpidekokonaisuus jää keväällä 2024 hallituksen linjaamasta tavoitteesta. Kuntien tuloihin kohdistettu merkittävä leikkaus normien kevennysohjelman hitauden varjolla ei tuo julkiseen talouteen yhtään euroa säästöä, vaan on puhdasta lisävelanoton osaoptimointia valtiontaloudesta kuntien kukkarolle. 

Myös kuntien saamiin valtionavustuksiin kohdistetaan iso leikkaus, kun laskennallisia kotoutumisen korvauksia leikataan 58 miljoonalla eurolla vuonna 2025. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta vähennetään yhteensä 120 miljoonalla eurolla, josta noin 40 miljoonaa euroa leikkaa kuntien valtionosuuksia. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustukset laskevat lukuisten säästöpäätösten vuoksi noin 40 miljoonalla eurolla. 

Valtaosa hallituksen kuntiin kohdistuvista yksittäisistä päätöksistä ei ole kuntien talouden kannalta niin neutraaleja kuin talousarvioehdotuksessa väitetään. Osassa toimia, esimerkiksi perusopetukseen liittyvän oppimisen tuen vahvistaminen, kuntien kustannukset tulevat lisääntymään esitettyä voimakkaammin. Joissakin toimenpiteissä, kuten raportointi- ja suunnitelmavelvoitteiden purkamisessa, kustannukset eivät kevene oletetulla tavalla. Euromääräisesti merkittävin esimerkki säästöjen epäonnistumisesta on TE-palvelu-uudistuksen liittyvä työllisyysmäärärahojen leikkaus 37 miljoonalla eurolla, joka on hallituksen laskelmissa puettu kuntien kannalta neutraaliksi kuntien velvoitteiden karsimisen varjolla. 

Muutosten taloudelliset vaikutukset voivat osoittautua ylioptimistisiksi myös sen vuoksi, että erilaisten valtionavustushankkeiden päättyessä tai valtion rahoitusosuuden pienentyessä kuntien palvelutoiminta ei välttämättä lakkaa hallituksen laskelmien olettamalla tavalla. Kunnat voivat päättää jatkaa toimintaa ja kustannukset siirtyvät tällöin kuntien vastuulle. 

Hallitus kohdistaa kuntiin vuonna 2025 siis lukuisia päätösperäisiä toimia, joista varsin moni heikentää kuntataloutta. Jos hallituksen toimien yhteisvaikutuksessa otetaan huomioon valtionosuuksien takaisinperinnät vuosilta 2023 ja 2024 sekä TE-palveluiden 37 miljoonan euron rahoitusleikkaus sellaisenaan niin hallituksen toimien yhteisvaikutus kuntatalouteen painuu nollaan tai sen alle. Kuntien talouden tosiasiallinen vahvistaminen jää vuonna 205 siis käytännössä kuntien harteille.

Ministeriön laatima kuntien kehitysarvio ennakoi kuntiin tulevina vuosina 1–2 miljardin euron suuruista epätasapainoa ja kuntien velkaantumisen kasvua peräti 8 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä. Kunnat ovat ryhtyneet jo tuntuviin sopeutustoimiin saadakseen taloutensa vahvempaan kuntoon. Kuntien sopeutustoimia ei ole sisällytetty vuosien 2024-2028 kehitysarvioon. 

Lisätietoa valtiovarainministeriön sivuilla.

Diat kuntatalousohjelman kehitysarviosta 2024-2028

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä käsitellään kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kuntahallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallishallinnon yhteensovittamista. Menettelystä on säädetty asetuksella (596/2015).

Valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä toteutetaan kuntatalousohjelman valmistelussa sekä esimerkiksi kuntia koskevien asioiden käsittelyssä Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa (Kuthanek).

Neuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä. Se kokoustaa noin 10–15 kertaa vuodessa, ja edustettuina ovat valtiovarainministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kuntaliitto. Kuntaliitto nimeää neuvottelukuntaan puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä.

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan tehtävä on käsitellä:

• valmisteluvaiheessa kuntien taloutta ja hallintoa koskevia kehittämissuunnitelmia ja lainsäädäntöhankkeita
• valtion talousarvioehdotusta kuntataloutta koskevilta osilta
• kuntien taloutta ja hallintoa koskevia hallituksen esityksiä ennen niiden käsittelyä valtioneuvostossa
• valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa
• muita merkittäviä kuntien taloutta ja hallintoa koskevia asioita

Kaikki kuntien taloutta ja hallintoa koskevat lakiesitykset tulee siten käyttää Kuthanekissa yleisen lausuntokierroksen jälkeen ennen kuin esitykset etenevät valtioneuvoston esittelyyn ja eduskuntaan. Tyypillisiä Kuthanekissa käsiteltäviä asioita ovat myös kuntien tuoreet taloustilastot sekä kuntatalousohjelma. Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten myös jaostoja.

Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan kokoonpano toimikaudella 15.1.2024-14.1.2027  : 

Valtiovarainministeriö:

kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen 
(hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen)

osastopäällikkö Jani Pitkäniemi 
(hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen) 

osastopäällikkö, budjettipäällikkö Mika Niemelä 
(budjettineuvos Tanja Rantanen) 

Sosiaali- ja terveysministeriö: 

osastopäällikkö Annakaisa Iivari 
(osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom) 

Opetus- ja kulttuuriministeriö: 

ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen 
(neuvotteleva virkamies Timo Ertola) 

Ympäristöministeriö:

kehittämisjohtaja Juho Korpi
(ympäristöneuvos Samuli Alppi)

Työ- ja elinkeinoministeriö:

osastopäällikkö Tiina Korhonen
(neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa)

Suomen Kuntaliitto: 

toimitusjohtaja Minna Karhunen 
(johtaja Ulf Stenman) 

varatoimitusjohtaja Timo Reina 
(johtaja Jarkko Huovinen) 

varatoimitusjohtaja Hanna Tainio
(kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki)

johtaja Miira Riipinen
(yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale)

kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen
(erityisasiantuntija Olli Riikonen)

lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki
(erityisasiantuntija Laura Lyly)

pääekonomisti Minna Punakallio
(kehittämispäällikkö Elisa Kettunen)

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja varapuheenjohtajana toimii Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. 

Lue lisää:

• Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta
  Valtiovarainministeriö

Liitteet:

Kuntaliiton kehysriihinäkemykset 16.2.2023

Suomen Kuntaliiton näkemykset julkisen talouden suunnitelman valmisteluun 2023-2026

Kuntaliiton näkemykset Julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmisteluun 2022-2025
Muistio 16.2.2021 Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnalle

Kuntaliitto on vuodesta 2009 alkaen julkaissut helmikuussa kuntapolitiikan kehysvalmisteluun liittyvän julkaisun. Se on toisinaan keskittynyt kuntatalouden tilaan ja kuntataloutta vahvistaviin sopeutustoimiin, kun taas toisinaan julkaisuissa on käyty läpi myös monia muita ajankohtaisia teemoja, kuten kuntauudistusta, kuntien varainhankintaa tai kestävyysvajetta.

Isot reformit ja kuntatalous (2022)

Vuoden 2023 alusta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Heti perään vuonna 2024 vastuu työvoima- ja elinkeinopalveluiden järjestämisestä siirtyy TE-hallinnolta kunnille.

Tulevat muutokset ovat kuntakentän kannalta historiallisen suuria, ja niiden vaikutuksia kuntiin ja kuntatalouteen on vaikeaa arvioida tarkkaan. Roolien muuttumisesta huolimatta kuntalaiset kuitenkin pysyvät, ja kunta on yhä kuntalaisiaan varten.

Yhdyspintojen rakentamisessa yhteistyön sujuminen valtion, kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden kesken on onnistumisen edellytys.

Tämä julkaisu pyrkii luomaan kokonaiskuvan ja tarjoamaan kattavan peruspaketin tulevista muutoksista. Ennen kaikkea sen tarkoituksena on tarjota tukea kunnille niiden valmistautuessa uuteen rooliinsa elinvoima- ja sivistyskuntina.

Lataa julkaisu

Yhteenvetokalvot julkaisusta

Kunnan talous kuntoon - mutta miten? (2020)

Kuntatalouden tila kokonaisuudessaan on nyt heikko, ja merkittävät haasteet odottavat jo kulman takana. Erot kuntien kesken ovat kuitenkin suuret. Keskiarvolukujen tarkastelu ei vie yksittäistä kuntaa eteenpäin, vaan tarvitaan perusteellisempaa analysointia. On syvennettävä näkemyksiä lukujen taustoista. Tarvitaan kattavampi kokonaisarvio ja tuntemus sekä nykytilanteesta että tulevaisuuden haasteista.

Julkaisussa pureudutaan näihin arviointeihin. Sen tavoite on tuoda esiin ajatuksia keinoista ja toimintatavoista, joilla kunnan taloutta voidaan tasapainottaa. Esittelemme muun muassa kuntien käyttöön tarjoamamme erityisen talouden toimintamallin: kuntatalouden kuntotarkastuksen. Sillä mitataan kunnan talouden nykykunto ja peilataan sitä odotettavissa oleviin näkymiin, ja sen avulla kunta voi arvioida taloutensa kestävyyttä ja kehittää ennakointiaan. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Elinvoima, kasvu ja työllisyys kuntatalouden haasteina (2019)

Elinvoima kuntamaailmassa on suhteellisen uusi ja moninainen käsite. Keskeinen elementti on tehokas ja toimiva elinkeino- ja palvelurakenne, joka houkuttelee ja sitouttaa yrityksiä, yhteisöjä ja kaikenikäisiä ihmisiä.

Elinvoimalla on useimmiten yhteys kuntaa laajempaan alueeseen ja koko Suomen kykyyn kasvaa ja menestyä. Kunnan tehtävä lisätä omaa ja alueensa elinvoimaa on monelta osin haastava. Osa tekijöistä on sellaisia, joihin yksittäisellä kunnalla ei ole juuri vaikutusmahdollisuuksia, esimerkkinä vientiteollisuuden edistäminen tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen kysyntä on heikkoa.

Kuntien ja alueen toimijoiden toimenpiteillä on kuitenkin merkittävä vaikutus moniin tekijöihin, kuten houkuttelevaan toiminta- ja investointiympäristöön sekä innovatiiviseen ja kehitysmyönteiseen kuntaorganisaatioon.

Sote-uudistuksen myötä kuntien talouden liikkumavara supistuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, mikä kaventaa kuntien mahdollisuuksia rahoittaa elinvoiman kannalta välttämättömiä kasvua tukevia ja peruskorjausinvestointeja. Toisaalta kuntatalouden ennakoitavuuden voidaan olettaa jossain määrin paranevan.

Kuntien verotulopohja, valtionosuusjärjestelmä, rahoitusriskit sekä kokonaisuuden toimivuus ja hallinta tulevat joka tapauksessa olemaan hallituksen työpöydällä ja kuntien elinvoimapohdinnoissa.

Julkaisussa pureudutaan elinvoiman osatekijöihin ensisijaisesti kuntatalouden kautta. Sen tavoite on tuoda esiin ajatuksia elinvoimamahdollisuuksien ja -haasteiden kartoittamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Kuntatalous kohti 2020-lukua (2018)

Kuntatalous on suurten muutosten edessä, kun sote-uudistus myllertää perusteellisesti koko julkisen hallinnon tehtävät, ohjauksen ja talouden.

Kuntien ja maakuntien taloutta on tähän asti tarkasteltu lähinnä uudistuksen siirtymävaiheessa. Siirtymävaiheen jälkeiseen aikaan kurkistaminen on jäänyt vähemmälle. Kuntatalous kohti 2020-lukua -julkaisu paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja koettaa herättää keskustelua lähivuosien haasteista ja myös niiden ratkaisuvaihtoehdoista. 

Julkaisun tarkoitus on nostaa esiin näkymiä, kipukohtia ja haasteita sekä osaltaan pohjustaa seuraavan vaalikauden asialistaa. Julkaisu on tarkoitettu ensi sijassa kuntien luottamushenkilöille, muille päättäjille sekä talousasiantuntijoille.

Lataa maksuton julkaisu.

Uuden kunnan talous vuonna 2019 - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista (2017)

Tämä julkaisu pyrkii kuvaamaan yleisluontoisesti uuden kunnan taloutta tämänhetkiseen valmistelutietoon perustuen. Se on tarkoitettu ensisijaisesti luottamushenkilöille sekä uudistuksesta kiinnostuneille, erityisesti kuntatalouden vaikutusarvioinnin pohjaksi. 

Lataa maksuton julkaisu.

Julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä - kuntatalouden tasapainosta ylijäämään (2016)

Hallituskauden ensimmäisen kehysriihen alla Kuntaliitto haluaa kuvata erityisesti kuntakentälle, mitä julkisen talouden uusi ohjausjärjestelmä tarkoittaa ja mitä kuntataloudelle asetetut rahoitusasematavoitteet yksittäisille kunnille merkitsevät. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös uuden kuntalain vaatimuksia kunnan tasapainottamiselle. Mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallintouudistuksen vaikutuksia kuntien talouteen ei tässä julkaisussa ole voitu ottaa huomioon.  

Uusi julkisen talouden ohjausjärjestelmä tähtää kuntatalouden vahvistamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen. Tämä edellyttää kunnilta investointien tulorahoituksen nostamista. Sitä voidaan edistää kuntien omin toimenpitein priorisoimalla ja tehostamalla toimintoja. Jokaisella kunnalla tuleekin olla tavoitteena talouden ylijäämä ja velkaisuuden kasvun hallinta kunnan oma tilanne ja tulevaisuuden näkymät huomioiden. Ratkaisevassa asemassa on myös kunta-valtio-suhteen kehitys sekä tietenkin talouskehitys.

Lataa maksuton julkaisu.

Vanhempia julkaisuja

Kuntapalvelujen pelastusohjelma, julkaistu 11.2.2009

Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010-2013, julkaistu 10.2.2010

Julkisen talouden kestävyys ja kuntatalouden rahoitusvaje, Julkaistu 9.2.2011

Kuntatalouden vakautusohjelma, julkaistu 8.2.2012

Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014–2017, julkaistu 8.2.2013

Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2018, julkaistu 12.2.2014

Kuntatalouden selviytymisen eväät 2015–2019, julkaistu 11.2.2015