Tukea kunnille kuntalaisten osallisuuden arviointiin

Osallisuuden arviointi auttaa kuntia kehittämään toimintaansa niin, että osallistumisella on hyödyllisellä tavalla vaikuttavuutta sekä kunnan toiminnassa että kuntalaisten elämässä. Yksittäisten suoritteiden, kuten kyselyn vastaajamäärien, mittaamista tärkeämpää on nähdä kunnan tekemän osallisuustyön kokonaisuus ja todentaa osallistumisen vaikuttavuutta.

Vaikuttavuuden arviointi edellyttää strategiatason tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategian määrittely, toteuttaminen sekä seuranta ja arviointi muodostavat jatkuvan prosessin kokonaisuuden, johon eri toimijat osallistuvat eri vaiheissa ja rooleissa. Onnistunut strategiatyö voi uudistaa osallisuuden johtamisjärjestelmän rakenteen tai muodostaa sellaisen, jos sellaista ei vielä ole.

Kuntastrategian tekemiseen ja toimeenpanoon saa tietoa Kuntaliiton verkkosivulla Strategiaa työstetään eri tahojen kanssa foorumeissa ja työpajoissa, joihin myös kuntalaiset on kutsuttu mukaan. 

Tavoitteellisuus edellyttää lähtötason arviointia

Tavoitteen asettaminen edellyttää, että tiedetään lähtötilanne ja toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tilannetta. Osallisuustoiminnan tavoitteiden asettelu alkaa strategiasta. Jotta jotakin voidaan mitata, pitää olla tavoite, johon pyritään. Tavoitteiden asetteluun vaikuttaa kunnan lähtötilanne osallisuustoiminnassa ja strategiset painopisteet. Mittareita pohdittaessa mietitään, mikä on toimenpiteiden vaikuttavuus.

Kunta voi tehdä lähtötason arvioinnin Kuntaliiton itsearviointilomakkeen avulla. Se on saatavilla Kuntaliiton julkaisusta Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin

Kuntaliitossa on valmistettu myös sähköinen itsearviointityökalu Siinä kysymyspatteristo on suunniteltu erityisesti maaseutumaisten kuntien tarpeisiin. Voit lukea sähköisen itsearviointityökalun käyttökokemuksia Kuntademokratiaverkoston blogista.

 

Suunnittelu käynnistyy asukkaiden hyvinvoinnin kartoituksella

Osallisuus- ja vuorovaikutussuunnitelmien valmistelu voidaan aloittaa asukkaiden hyvinvoinnin kartoituksella, sillä osallisuus on osa hyvinvointia. Osallisuutta edistetään muun muassa ehkäisemällä syrjäytymistä ja torjumalla eriarvoisuutta.

Osallisuuteen ja osattomuuteen vaikuttavat välillisesti useat tekijät. Näitä ovat esimerkiksi riittävä toimeentulo, koulutustaso, sosiaaliset suhteet, yksinäisyyden tunne, koettu elämänlaatu, toiminnallinen osallisuus kuten esimerkiksi jäsenyys yhteisöissä.

Kuntien käyttöön on tehty sovelluksia, joiden avulla voi tarkastella, onko kunnassa tai kunnan osa-alueella erityiskohderyhmiä kuten pitkäaikaistyöttömiä tai koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17–24-vuotiaita, joihin tarvitsisi kohdistaa toimenpiteitä.

Huono-osaisuus Suomessa -verkkosovelluksen avulla on mahdollista tarkastella miten inhimillinen huono-osaisuus, huono-osaisuuden taloudelliset yhteydet tai sosiaaliset seuraukset jakaantuvat hyvinvointialueittain, kunnittain ja postinumeroalueittain.

Tarkastelun pohjalta on mahdollista kohdentaa toimenpiteitä esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin menetelmällä tietylle kunnan osa-alueelle ja väestöryhmälle. Toteutuksessa voi hyödyntää esimerkiksi Osallistuva budjetointi – inklusiivisella toiminnalla osallisuutta lähiöön -toimintamallia.

Innokylän verkkopalvelussa kehitetään kunnissa tehtävän kuntalaisten osallisuuden edistämisen vaikuttavuuden arviointia. Siellä voi tutustua muun muassa  Vantaan kaupungin osallisuustyön arviointiin strategiassa ja toimialoilla