Datan avaaminen kunnassa

Tieteen termipankin (TEPA) määritelmän mukaan avoin data on tutkimukselle, julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä jalostamatonta informaatiota, joka on avattu ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.

Avointa dataa voidaan laajentaa, kierrättää ja yhdistellä edelleen eri sovelluksissa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen väestötilastot, Ilmatieteen laitoksen sää- ja tutkahavainnot ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannat ovat avointa dataa.

Nyrkkisääntönä voidaan ajatella, että avoimen datan määritelmä täyttyy seuraavin ehdoin:  

• Data on julkista tietoa: lainsäädäntö tai esimerkiksi tietosuojasyyt eivät rajoita datan avaamista.
• Data on maksutonta: käyttömaksut eivät muodosta esteitä datan hyödyntämiselle.
• Data on koneluettavaa: data on yleisesti käytössä olevien ohjelmistojen avulla helposti hyödynnettävää.
• Data on lisensoitu: käyttäjälle on kerrottu, kuinka dataa saa käyttää eli on esimerkiksi kerrottu, täytyykö datan lähde mainita dataa hyödynnettäessä.

Miksi dataa avataan kunnissa?

Dataa avaamalla voidaan lisätä kunnan avoimuutta ja vahvistaa siten demokratiaa. Datan avaamisen tavoitteet voivat olla kirjattu myös kunnan strategiaan.

Dataa avaamalla voidaan tukea myös kunnan elinkeinoelämää avaamalla yrityksiä kiinnostavaa dataa. Esimerkiksi kunnan ostolaskudatan avaamisella voidaan pyrkiä vahvistamaan organisaation talouskuria ja toisaalta avoimesti kertoa kunnan rahojen käytöstä eli siitä, miltä yrityksiltä kunta ostaa tuotteita ja palveluita. Yrityksiä tämä data kiinnostaa esimerkiksi palveluiden kilpailutustilanteessa tai tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin kannalta.

Datan avaaminen voi olla myös keino lisätä datan hyödyntämistä omassa organisaatiossa, kun data on helpommin saavutettavissa oman organisaation käyttötarpeisiin.

Datan avaaminen yhteistyössä ja suunnitelmallisesti

Datan avaamiseen kannattaa suhtautua kokeillen ja avoimin mielin, mutta myös suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Datan avaamista voi suunnitella yhdessä datan mahdollisten käyttäjien kanssa, jolloin voidaan välttyä monilta turhilta virheiltä. Datan avaamiseen löytyy kunnista myös verkostoja ja vertaistukea, ohjeita, malleja ja tietoa.

Datan avaamisessa kannattaa tehdä yhteistyötä kunnan tietoammattilaisten sekä toimialan asiantuntijoiden kanssa. Rooleja, joiden kanssa datan avaamista kannattaa miettiä, ovat toimialan asiantuntija, tietohallinto, tietosuojavastaava ja lisäksi mahdollisesti muita tiedonkäsittelyn ammattilaisia, joita voi löytyä esimerkiksi kunnan arkistosta tai kirjaamosta.

Datan avaamisen yhteydessä kannattaa laatia suunnitelma siitä, kuinka usein avattua dataa päivitetään, kuinka lisensointi tehdään, kuka varmistaa tiedon oikeellisuuden ja kuinka reagoidaan virheisiin. Näistä periaatteista on hyvä kertoa myös datan käyttäjille, jotta he tietävät, mitä voivat odottaa.

Myös tiedon avaamista rajapintoihin kannattaa harkita, mikäli kyse on esimerkiksi isoista datamääristä tai usein päivittyvästä tiedosta.

Datan avaamista voi harjoitella ensin pienimuotoisesti ja nostaa sitten tavoitetasoa korkeammalle. Eniten motivoi sellaisen datan avaaminen, joka todella kiinnostaa datan hyödyntäjiä. Sen vuoksi on hyvä selvittää, mihin rajalliset resurssit kannattaa kohdentaa.

Datan avaaminen voi olla hyvin yksinkertaista ja helppoa - tai monimutkaisempaa riippuen siitä, millaista dataa halutaan avata, millainen on kunnan lähtötilanne, millaisia järjestelmiä kunnassa käytetään ja millaisia sopimuksia esimerkiksi järjestelmiin liittyen on tehty.

Erityisen suositeltavaa on liittää kunnan datan avaaminen osaksi kunnan tiedonhallinnan kehittämistä ja tiedonhallintalain velvoitteiden toteuttamista.