Yhdenvertaisempi kunta = elinvoimaisempi kunta

Oletko pysähtynyt miettimään mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, että kuntasi tai kaupunkisi tuntuu omalta juuri sinulle? Mikä tekee siitä tutun, kotoisan ja toimivan arkielämän ympäristön? Mitkä tekijät luovat kunnan, jossa jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi ja uskoo tulevaisuuteen?

Yhdenvertaisuuden, hyvinvoinnin ja elinvoiman kysymykset kietoutuvat vahvasti yhteen. 

Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää niin hyvinvointia, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa kuin syrjimättömyyttäkin. Suomessa erityisesti syrjimättömyys on kirjattu vahvasti lakiin: ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 

Elinvoimainen kunta kykenee kehittymään, elpymään ja sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin samalla säilyttäen ja vahvistaen hyvinvointiaan. Elinvoima ei tarkoita pelkästään talouskasvua, vaan laajasti yhteisön, ympäristön ja sosiaalisen rakenteen tasapainoista kehitystä. 

Elinvoimaisen kunnan tunnusmerkkejä ovat muun muassa elinkeinoelämän monipuolisuus, asukkaiden hyvinvointi ja ekologinen kestävyys. Se kykenee myös houkuttelemaan uusia asukkaita, osaajia, pääomaa, investointeja ja yrityksiä.

Yhdenvertaisuus edistää kuntien elinvoimaa tarjoamalla tasavertaiset mahdollisuudet kaikille asukkaille elää, yrittää ja toteuttaa itseään. Kun kaikki saavat samat mahdollisuudet koulutukseen, työelämään ja palveluihin riippumatta taustastaan, syntyy aktiivinen yhteisö. Tämä puolestaan vahvistaa paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja sitoutumista omaan kuntaansa.

Yhdenvertaiset mahdollisuudet myös houkuttelevat monimuotoisia asukkaita ja työntekijöitä eri puolilta maata ja maailmaa, mikä luo yritystoiminnalle houkuttelevan ja kuntien elinvoimaa vahvistavan toimintaympäristön. 

Yhdenvertaisuuden edistäminen ei siis ole pelkästään eettinen valinta – se on myös käytännöllinen keino vahvistaa kunnan tulevaisuutta.

Kaikkien kasvojen kunta on myös kaikenikäisten kunta

Myös eri ikäryhmien huomioiminen on elinvoimaisessa kunnassa arkipäivää. Yleistymässä ovat esimerkiksi erilaiset ikäystävälliset tilat ja toiminnot. Lapsiystävällisyyttä käytetään puolestaan kunnan vetovoimatekijänä. 

Eri ikäryhmille suunnatuilla toiminnoilla on mahdollista lisätä hyvinvointia, osallisuutta ja torjua esimerkiksi yksinäisyyttä. Oli sitten kyse kaveripenkistä, jolta voit löytää välituntiseuraa koulun pihassa tai ikäihmisille suunnatusta puistosta, erilaisilla ratkaisuilla on mahdollista edistää yhteenkuuluvuutta ja viihtyvyyttä. 

Elinvoimaa vahvistaa, kun ihmiset kokevat voivansa lähteä kotoaan ja ympäristö houkuttelee toimimaan​. Myös esimerkiksi digipalvelut voivat tukea toimijuutta, mutta samalla perinteisemmin toteutettuja palveluita on oltava niitä tarvitseville. Vaihtoehtojen tarjoaminen on osa monimuotoisuuden huomioimista – se tekee kunnasta saavutettavan kaikille.

Kuntavaalien alla on hyvä miettiä millä voimme vahvistaa tunnetta, että kunnassa erilaisuus on voimavara. Kunnat eivät tarkoituksella syrji ketään, mutta voimme vielä entisestään vahvistaa kokemusta siitä, että palvelut, mahdollisuudet sekä elinympäristö ovat tarkoitettu jokaiselle kuntalaiselle ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta. 

Kun rakennamme yhdenvertaista kuntaa, rakennamme samalla vahvempaa, elinvoimaisempaa ja houkuttelevampaa yhteisöä – meille kaikille.