Vähemmän kunnanvaltuutettuja – onko sillä vaikutusta demokratiaan?

Tiesitkö, että mikäli kaikki kunnat olisivat päättäneet siirtyä seuraavalla valtuustokaudella minimikokoiseen valtuustoon, huhtikuun vaaleissa valittaisiin 8586 valtuutetun sijaan 7226 valtuutettua. Toisin sanoen, peräti 1600 valtuutettua nykyistä vähemmän!

Valtuustokoon pienentäminen - älykästä sopeutumista vai pelkkä säästötoimi?

Valtuutettujen määrä jatkaa laskuaan Manner-Suomen kunnissa. Aiemmin tammikuussa julkaisemastamme analyysista selvisi, että valtuustokokoa on päätetty muuttaa kaikkiaan 62 kunnassa ja sen seurauksena valtuutettujen määrä vähenee 273 paikalla. 

Tiedossamme on toki ollut, että aiheesta on monessa kunnassa ja kaupungissa vähintäänkin keskusteltu vuoden 2024 aikana, mutta määrä yllätti. Vertailun vuoksi: kuluvalle valtuustokaudelle 2021-2025 valtuustokokoaan muutti kaikkiaan 34 kuntaa - niistä 28 päätti pienentää ja 6 suurentaa vaaleissa valittavien valtuutettujen määrää. 

Edellinen, ja jopa ennätyksellisen suuri muutos nähtiin valtuustokaudella 2017-2021, kun peräti 94 pienensi ja 2 kuntaa suurensi valtuustokokoa. Tätä muutosta selitti paitsi aiemmin toteutetut kuntaliitokset myös kuntalain valtuustokokopykälään (16§) tehdyt, kuntien omaa harkintavaltaa lisänneet muutokset. Täsmällisestä kokoluokkaan sidotusta valtuutettujen määrästä siirryttiin kokoluokittaisiin vähimmäismääriin, ja samalla myös muokattiin ja supistettiin valtuustokokoa määrittäviä kokoluokkia.

Kunnissa on keskusteltu ja äänestetty

Kuntiin ja kuntien toimintaympäristöön kohdistuvien jatkuvien muutosten takia on hyvä, että kunnissa keskustellaan toimielinorganisaatiosta edustuksellisen demokratian raamittajina - mitkä ja minkäkokoiset luottamuselimet muodostavat omalle kunnalle toimivimman päätöksentekorakenteen. Tarkkaa tietoa meillä ei ole siitä, miten yleisesti kunnissa tosiasiassa käytiin tällaista keskustelua, mutta valtuustokokoanalyysimme pohjalta tiedämme, että joka neljännessä kunnassa päädyttiin äänestämään valtuutettujen määrästä. Äänestäneistä kunnista runsas puolet päätyi valtuustokoon muuttamiseen, mutta toisaalta monissa kunnissa valtuustokoon muutokseen päädyttiin valtuuston yksimielisellä päätöksellä. 

Valtuustokoon supistusta myös taloussyistä

Kolme neljästä valtuustokokoa supistavista kunnista on alle 10 000 asukkaan kuntia, ja yleisimmin alle 5 000 asukkaan kuntia. Nämä kunnat ovat myös lähes poikkeuksetta vähenevän väestön kuntia. Asukasmäärän väheneminen on tyypillisesti valtuustokoon pienentämisen perusteena. Monissa kunnissa valtuutettujen määrän supistamista on perusteltu myös tarpeella säästää ja tasapainottaa kunnan taloutta. Joissakin kunnissa päätettiin tai ainakin keskusteltiin tarpeesta tehdä muutoksia myös muihin toimielimiin. Mielikuvani on, etteivät taloudelliset syyt juurikaan selittäneet aiempina kausina kuntien valtuustokokoa koskevia päätöksiä.

Perusteltua reagoida väestömäärän muutoksiin

Kuntavaaleilla valittavien valtuutettujen sopivasta määrästä ollaan monta mieltä, mutta itse pidän perusteltuna reagoida kunnan väestömäärän muutoksiin. Toki pienempi valtuustokoko voi esimerkiksi heikentää pienten poliittisten ryhmien edustusta, mutta toisaalta se voi lisätä kilpailua valtuustopaikoista ja sitä myötä myös nostaa kuntalaisten kiinnostusta ja äänestysintoa. Pidän valittavien valtuutettujen pienempää määrää perusteltuna myös, mikäli kunnassa on pidempään ollut merkkejä ehdokasrekrytoinnin hankaluudesta ja jopa sopuvaalien riskistä.

Valtuustokoon mukauttaminen väestömäärän muutoksiin on pienemmissä ja vähenevän väestön kunnissa mielestäni myös älykästä sopeutumista.  Näin ajatellen sopeutumisen varaa olisi edelleenkin siinä mielessä, että tulevalla valtuustokaudella kunnista lähes kolmella neljästä on vähimmäismäärää suurempi valtuusto.