Tarvitsemme kilttejä poliitikkoja

“Kuka haluaa olla poliitikko nykypäivänä?” kysyn itseltäni usein näinä päivinä. Suomen poliittinen ilmapiiri on polarisoitunut. Poliitikot joutuvat yhä useammin alttiiksi vihalle, uhkailulle ja kyseenalaistamiselle niin verkossa kuin julkisuudessakin. Tämä saattaa pelottaa ihmisiä niin, että he eivät halua ottaa osaa yhteiskunnallisiin asioihin. Se taas on uhka demokratialle. 

Yhä useampi suomalainen kokee, että poliittinen keskustelu herättää heissä vihaa. E2 Tutkimuksen tuoreen julkaisun mukaan 52 prosenttia suomalaisista tuntee vihaa poliittisen keskustelun yhteydessä. Vuonna 2023 joka kolmas suomalainen koki samoin. Kasvu on siis ollut nopeaa.

Samaan aikaan on myös toivon pilkahduksia. Kuntaliiton tuore päättäjätutkimus vuodelta 2024 osoittaa itse asiassa myönteistä kehitystä kuntien päätöksenteko- ja keskustelukulttuurissa. Mutta kysely osoittaa myös, että kehitettävää on - esimerkiksi vain vajaa puolet vastaajista kokee, että puolueryhmien välinen keskusteluilmapiiri on yhteistyökykyinen.

Erimielisyydet ovat osa demokratiaa, ja viha on yksi niistä tunteista, joita me kaikki koemme. Silti on syytä seurata, miten viha vaikuttaa politiikkaan esimerkiksi kampanjoinnin, ehdokkuuden, poliittisen yhteistyökyvyn ja päätöksenteon kannalta.

On tärkeää puhua siitä, miten voimme yhteiskuntana parantaa keskusteluilmapiiriä niin julkisessa keskustelussa kuin sosiaalisessa mediassa. Tarvitsemme kulttuurin muutosta, jossa kunnioituksesta, objektiivisuudesta ja empatiasta palkitaan, ei vihasta tai henkilökohtaisista hyökkäyksistä.

Itse uskon, että meidän on pyrittävä voimakkaammin kiltteyteen. Kiltteys politiikassa voidaan nähdä eri tavoin asiayhteydestä riippuen. Usein politiikka tulkitaan kovaksi ja vastakkainasettelevaksi areenaksi, jossa kiltteys voidaan nähdä heikkoutena.

Laajemmassa mielessä kiltteys voi kuitenkin olla vahvuus ja strateginen voimavara. Politiikassa kiltteyden ei tarvitse olla heikkous: se voi olla tehokas keino luoda pitkäaikaista muutosta. 

Kiltteys politiikassa ei tarkoita vaikeiden keskustelujen välttämistä, vaan niiden käymistä tavalla, joka rakentaa siltoja eikä pura niitä.

Huomasitko muuten, että Kuntaliitto ja puolueet yhdessä vetosivat hyvän keskusteluilmapiirin puolesta kuntavaaleissa ja seuraavalla valtuustokaudella? Emme hyväksy minkäänlaista ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä. Kunnissa ratkotaan liian tärkeitä asioita, jotta aikaa kannattaisi käyttää riitelyyn.
 

Seuraava valtuustokausi vaatii laadukkaita, tietoon perustuvia ja rohkeita päätöksiä. Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa – niissä päätämme elinvoimasta, arjesta, hyvinvoinnista ja ennen kaikkea lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta. Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa. Onneksi on kunnat! Tutustu keskustelunavauksiimme osoitteessa kuntavaalit.fi.