Suomen kunnat ovat sitoutuneet Ukrainan tukemiseen

Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Kulunut viikko on eletty monella tapaa hämmentävää aikaa Münchenin turvallisuuskokouksen jälkeistä tilannekuvaa hahmotettaessa. 

Sopimuspohjainen maailmanjärjestys vavahtelee perustuksillaan. Suurvaltapolitiikan jaloissa globaalien sopimusten merkitys tuntuu hämärtyvän, ja Euroopan historian suurimpana rauhanprojektina perustettu Euroopan unioni on joutunut täysin uudenlaiseen tilanteeseen. Tämä kaikki heijastuu vahvasti myös paikallistasolle. 

Ystävyyskuntasopimuksilla osoitetaan tukea 

Suomalaisilla kunnilla oli ennen sodan syttymistä kolme ystävyyskuntaa Ukrainassa. Ystävyyskuntayhteistyö toimintamuotona yleisesti oli jäänyt viime vuosina jonkin verran taka-alalle kuntien kansainvälisessä toiminnassa, kun verkostojen ja projektiluontoisen yhteistyön painoarvo on lisääntynyt. 

Vallitsevassa maailmantilanteessa ystävyyskuntatoiminnan etujen merkitys kuitenkin korostuu: se luo pitkäaikaisen yhteistyöhön perustuvan luottamussuhteen, on parhaimmillaan vahvasti käytännönläheistä kunnan palvelua kehittävää sekä perustuu omien ja toisen vahvuuksien tunnistamiseen. Ennen kaikkea toimintaan sitoudutaan pidemmäksi aikaa.  

Tänä päivänä ystävyyskuntasopimuksia on solmittu Suomen ja Ukrainan välillä jo 19 ja uusia solmitaan edelleen. Sopimuksella osoitetaan solidaarisuutta sodan jaloissa arkeaan parhaalla mahdollisella tavalla jatkavaa ystävyyskuntaa ja sen ihmisiä kohtaan. Lisäksi sopimus on osoitus suomalaisten kuntien sitoutumisesta pitempiaikaiseen, monimuotoiseen tukeen ja omalla panoksellaan Ukrainan paikallishallinnon jälleenrakentamiseen sodan raunioista.  

Tuki on myös erittäin konkreettista, ja se on vastannut ukrainalaisten kuntien esittämiin tarpeisiin. Suomalaiset kunnat ovat kolmen vuoden aikana toimittaneet materiaaliapua ajoneuvoista vaippoihin ja viimeisimmän tiedon mukaan suoraa raha-apua yli kaksi miljoonaa euroa. Kunnat ovat järjestäneet asiantuntijaosaamisen vaihtoa sekä nuorten leirejä.  

Suomen vahva ja itsenäinen paikallishallinto voi toimia myös hyvänä vertailukohtana Ukrainan EU-jäsenyyspolulla. Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksen heti sodan sytyttyä vuonna 2022, ja sille myönnettiin jäsenehdokasmaan asema. Vuonna 2023 EU:n johtajat sopivat EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta Ukrainan kanssa. Virallisesti neuvottelut aloitettiin vuonna 2024 kesäkuussa ensimmäisissä hallitusten välisessä konferenssissa. Paikallishallinto on osa desentralisaatiotyötä, ja sillä on merkittävä rooli ruohonjuuritason hyvän hallinnon ja demokratiatyön vahvistamisessa.  

Kuntaliitto vetää kuntien Ukraina-yhteistyöverkostoa 

Perustimme kuntien Ukraina-yhteistyöverkoston vuoden 2025 alussa tukemaan kuntien tekemää työtä Ukrainan kanssa. Verkoston jäsenillä on ystävyyskunta Ukrainassa tai niiden tavoitteena on solmia sopimus lähitulevaisuudessa. Verkoston tavoitteena on jakaa hyviä käytäntöjä yhteistyöstä sekä kartoittaa tulevaisuuden jälleenrakentamistyön paikallistason mahdollisuuksia ja löytää yhteistyömalli vaikuttavuuden vahvistamiseksi eri sidosryhmien kanssa. 

Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova avasi verkoston ensimmäisen kokouksen painottaen kuntayhteistyön tärkeyttä. Ukrainan näkökulmasta tärkeinä teemoina hän nosti esille erityisesti paikallisen hyvän hallinnon, desentralisaation, kulttuurin, turvallisuuden ja koulutusyhteistyön humanitaarisen avun ja jälleenrakennustyön ohella. 

Työn vaikuttavuus syntyy kuitenkin siitä, miten se skaalautuu toimintamalleihin kuntarajojen ulkopuolelle. Tämä vaatii sekä hyvin johdettua prosessia että resursseja. Suomalaiset kunnat ovat osoittaneet olevansa sitoutuneita tähän tärkeään työhön, jonka takarajaa emme vielä tiedä.