Puoliväliriihi toi kunnille lisäleikkauksia

Vaikka kasvutoimia oli pohjustettu Petteri Orpon hallituksen puoliväliriiheen jo kuukausien ajan niin hallitus linjasi riihessä vielä odotettua suuremmista verokevennyksistä. Julkisen talouden säästötarpeiden ja kansainvälisen epävarmuuden edessä ei murruttu, vaan työn verotukseen päätettiin kohdistaa tuntuva miljardiluokan kevennys ja yhteisöverokantaa laskettiin kahdella prosenttiyksiköllä. Näiden verokevennysten rinnalla hallitus linjasi myös useista muista veromuutoksista, lisäleikkauksista ja määrärahojen kasvattamisista sekä niiden uudelleenkohdennuksista. 

Puoliväliriihen päätökset jäävät siis historiaan, mutta yksi asia on selvä: Valtion budjettitalouden alijäämä kasvaa Petteri Orpon hallituskaudella. Sitä ei poista edes tarkoitushakuinen rahan vippaaminen valtion eläkerahastosta valtiontalouden alijäämän kaunistelemiseksi. Kuluvan kevään riihipäätöksiä leimaakin valtava riskinotto, sillä verokevennysten yhteydestä talouskasvun ja luottamuksen piristymiseen ei ole takeita. Ekonomistit ovat painottaneet myös sitä, että verokevennyksiin ei olisi ollut tässä tilanteessa varaa.

Uusi valtionosuusleikkaus lisää kuntien sopeutuspaineita

Kunnille kevään riihipäätökset olivat katkeraa kalkkia. Kuntien valtionosuuksiin päätettiin kohdistaa vuodesta 2026 lähtien uusi 75 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Näin siitä huolimatta, että kuntien talouden näkymät heikkenevät kuluvana vuonna jo ilman uutta rahoitusleikkaustakin. Leikkaus lakisääteisten peruspalveluiden rahoitukseen vesittää lupaukset siitä, että hallitus ei leikkaa koulutuksesta tai korvaa kunnille esimerkiksi opetuksen tuen uudistuksen kustannukset täysimääräisesti. Kun oikealla kädellä annetaan 100 euroa, mutta toisella kädellä leikataan 75 euroa niin eihän siitä kasvaviin kustannuksiin jää kuin muruset. 

Asukaskohtaisesti tarkastellen noin 13 euron tuntumassa pyörivä leikkaus jaetaan kuntiin tällä kertaa prosenttiperusteisesti, joten sen tarkkaa kuntavaikutusta ei tässä vaiheessa vielä tiedetä. Asiaa valmistellaan parhaillaan kuumeisesti. Villi arvaus voisi olla, että leikkaus tulee kohdistumaan voimakkaammin lapsivaltaisiin kuntiin, joissa on paljon opetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannuksia.

Leikkauksen merkitystä kunnille korostaa se, että tällä hallituskaudella kuntien valtionosuuksia on jo leikattu toistuvasti. Hallitusohjelmassa päätetystä valtionosuuksien yhden prosenttiyksikön indeksijarrusta kertyy muutamassa vuodessa reippaasti yli sadan miljoonan euron tulomenetys. Valtionrahoitusta on leikattu tuntuvasti myös normien kevennykseen, TE-palvelu-uudistukseen ja kotoutumisen rahoitukseen liittyen. Leikkauksen merkitystä ei poista edes vuosi sitten kunnille myönnetty tuntuva ns. Black Friday-kompensaatio, jolle oli oma tarkoituksensa.

Kuntien ja valtion toimintaympäristö eroaa siinä, että toisin kuin valtion kuntien on tasapainotettava taloutensa laissa säädetyn määräajan puitteissa. Uusien rahoitusleikkausten edessä vaikeimmassa asemassa ovat ne kunnat ja kaupungit, joiden talouden liikkumavara on vähäistä, esimerkiksi heikon tulopohjan vuoksi, ja joilla ei ole taseessa kertynyttä ylijäämää. Valtionosuusleikkaukset pakottavat juuri nämä kunnat leikkaamaan palvelujen laadusta tai palveluverkosta, etsimään yhteistyömahdollisuuksia tai korottamaan veroja. 

Valtionosuusleikkauksen ohella puoliväliriihessä linjattiin monista muistakin kuntapäätöksistä. Alle on listattu hallituksen tiedotteessa mainittuja keskeisiä toimia. Riihitiedotteessa ei ollut mainintaa siitä, että veroperustemuutokset, kuten yhteisöveronalennus, kompensoidaan kunnille. Veroperustemuutosten kompensoinnit kunnille on linjattu kuitenkin hallitusohjelmassa ja periaatetta on noudatettu tarkasti eri hallituskausille. 

Tarkempaa tietoa linjauksista löytyy vappuaattona julkaistavasta julkisen talouden suunnitelmasta ja 12.5. julkaistavasta kevään kuntatalousohjelmasta.

Puoliväliriihen uudet kuntalinjaukset:

1. Ansiotuloverotusta kevennetään yhteensä noin 1,1 miljardilla eurolla 2026–2027. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaa etu poistuu. Muutoksia osinkoverotukseen. Hallitusohjelman mukaan valtion veropäätöksistä aiheutuvat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille.
2. Yhteisöverokanta laskee 20 prosentista 18 prosenttiin. Suurten puhtaan siirtymän investointien tukemista jatketaan. Hallitusohjelman mukaan valtion veropäätöksistä aiheutuvat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille.
3. Kiinteistöveron arvostamisuudistus etenee siten, että laskennallisia arvoja otetaan käyttöön portaittain. Maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 % vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta enintään siten, että lopullinen maksattavan veron määrä ei voi nousta yli kolmenkertaiseksi.
4. Kaivosmineraaliveroa korotetaan.
5. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan noin 2 prosentilla eli 75 miljoonalla eurolla. Se toteutetaan prosenttiperusteisesti niin, että leikkaus ei kasvata kuntien suhteellisia eroja valtionosuuksissa.
6. Valmistellaan työllisyydenhoidon norminpurkukokeilu valituilla pilottialueilla (3 kpl).
7. Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen rahoitus kahdeksi lukuvuodeksi.
8. Käynnistetään valmistelutyö mekanismien luomiseksi, jonka avulla hallitusohjelman mukainen 5–10 prosentin tavoite kotouttamisesta ruotsiksi saavutetaan.
9. Kehysriiheen mennessä on selvitetty universaalin ansiosidonnaisen mallin ja sekä työttömyysturvan lineaarimallin erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Selvitysten osalta ei toistaiseksi käynnistetä jatkovalmistelua.
10. Elinvoimakeskuksiin perustetaan Itä-Suomen ja Pohjoisen Suomen maakunnalliset investointitiimit.
11. Selvitetään ja toteutetaan alueellisena kokeiluna lakiin perustuva matkailijamaksu.
12. Useita investointikohteita, joista on tässä vaiheessa vaikea hahmottaa, mitkä investoinnit rahoitetaan investointiohjelmasta, mitkä kehyksestä vai leikataanko muista budjetin käyttökohteista vastaavasti rahoitusta. Länsiradasta ei ole kirjauksia.
13. Varautumisvelvoite esim. kaukolämpöalan yhtiöille. 

Petteri Orpon puoliväliriihen tiedotteessa mainitut höttöiset kuntalinjaukset. Kirjaukset voivat konkretisoitua jatkovalmistelun myötä:

• Hallitus vahvistaa hallitusohjelmahankkeiden kokonaisuudesta rakentuvien kuntatalousvaikutusten ohjauksen ja seurannan koordinointia sekä virka- että poliittisella tasolla.
• Hallitus sitoutuu jatkamaan norminpurkua kuntien tehtäväkentästä. Tähän liittyen hallitus huomioi kuntien olosuhteiden erilaisuuden ja tukee ja kehittää kuntien järjestämisyhteistyön lisäämistä. Tämän tueksi kuntien tehtävien eriyttämisestä tuotetaan selvityksiä, joiden pohjalta voidaan luoda suuntaviivoja kuntien ja niiden tehtävien kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.
• Hallitus kehittää kuntien arviointimenettelyä ja kuntien vapaaehtoisten liitosten kannustimia.
• Valtionosuusuudistuksilla lisätään eri kunnissa asuvien ihmisten palvelujen yhdenvertaisuutta ja tasataan kuntien ja hyvinvointialueiden välisiä taloudellisia eroja.
• Hallitus vahvistaa nuorisotyön roolia osana kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää hyvinvointityötä.
• Jatketaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot jatkaa toisen asteen opintoihin. Varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori saa riittävää tukea kasvun ja oppimisen tueksi aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka.
• Kannustetaan kuntia lisäämään englanninkielistä päiväkoti- ja koulutustarjontaa.
• Toteutetaan keinoja, joilla voidaan tukea asuntokauppaa ja rakentamista taloudellisissa laskusuhdanteissa.
• Tuetaan uusien teollisten investointien sijoittautumista Suomeen huolehtimalla Fingrid Oyj:n ja Gasgrid Finland Oy:n investointikyvystä. Hallitus edistää toimitusvarman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuutta, vauhdittaa perusvoimainvestointeja ja sujuvoittaa luvitusta.