Mitä seurauksia Trumpin tullipäätöksillä voi olla?

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump määräsi huhtikuun alussa yli 180:lle eri maan tavaratuonnille Yhdysvaltoihin tuntuvia tullimaksuja*. Lisätullien perustaso on 10 prosenttia, mutta maakohtaiset korotukset voivat olla moninkertaisia. EU-maiden tullimaksu on 20 prosenttia. Vuonna 2022 EU:n ja Yhdysvaltain välisessä tavarakaupassa tullien keskiarvo oli reilut 1 prosenttia. Kuntarahoitus luonnehti osuvasti, että USA:n keskeisille kauppakumppaneilleen asettamien lisätullien taso on hävytön ja niiden laskentatapa tuulesta temmattu. Korotusten tasosta ja voimaantulosta neuvotellaan vielä. Venäjälle ei asetettu maakohtaista tuontitullia lainkaan. 

Presidentti Donald Trumpin tullipäätösten keskeisin syy lienee tahto palauttaa Yhdysvaltoihin uusia teollisuustyöpaikkoja**. Taustalla vaikuttanee myös tavoite laskea veroja, joiden rahoitus pyritään saamaan uusista Yhdysvaltoihin virtaavista investoinneista ja tullimaksuista. Kauppasodan talousvaikutukset yhdistettynä Donald Trumpin muuhun politiikkaan eivät kuitenkaan ole näin yksinkertaiset. 

Kevään talousennusteet ennakoivat maailmantalouden kasvavan yhä noin 3 prosentin vauhtia. Donald Trumpin tullipäätökset tulevat kuitenkin pienentämään Yhdysvaltojen ja maailmantalouden kasvua. Tullipäätösten ohella Yhdysvaltojen kasvua leikkaa todennäköisesti eniten sijoittajien ja kuluttajien epävarmuus. Tullipäätösten ensireaktiona pörssit laskivat maailmalla rajusti ja euro vahvistui suhteessa dollariin. Tulevaa kehitystä määrittää kuitenkin enemmän se, miten muut maat vastaavat Yhdysvaltojen tullipäätöksiin ja mitä tapahtuu taloudessa pidemmällä aikavälillä. Kiina on jo asettanut Yhdysvalloille vastatulleja. Jatkoaskelia EU:ssa tulee harkita tarkkaan.

Suomen Pankki ja Etla ovat tarkastelleet äskettäin kauppasodan vaikutusta euroalueen ja Suomen talouteen. Ennustemallien mukaan kauppasota pienentää talouskasvua eri maissa. Etlan mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymikasvu voisi pienentyä 25 prosentin tullitariffeilla 0,5–1,6 prosenttiyksikköä. Huomioita:

• Yhdysvallat on Suomen tärkeimpiä vientimaita. Yhdysvaltoihin viedään muun muassa koneita, farmaseuttisia tuotteita ja sellua. Etlan mukaan monena vuonna Suomen tärkein vientituote Yhdysvaltoihin on ollut risteilijälaiva. Yhdysvaltoihin viedyille tavaroille asetetut lisätullit nostavat tuotteen hintaa Yhdysvalloissa ja pienentävät niiden kysyntää. Näin käy erityisesti silloin, kun tuote on bulkkia eli sille on olemassa korvaavia vaihtoehtoja. Jos Suomesta viedään Yhdysvaltoihin merkkituotteita, joille ei ole korvaavia vaihtoehtoja, niin niiden kysyntä ei pienene välttämättä paljon. Tullien vaikutukset suomalaisille yrityksille vaihtelevat siis tuotteittain. Tarkempaa tuotekohtaista analyysiä tullien vaikutuksesta talouskasvuun ei ole tehty.
• Kuluttajien luottamus Yhdysvalloissa on heikentynyt jo voimakkaasti. Suomen luottamus Yhdysvaltojen instituutioihin ja maan kansainväliseen johtoasemaan on myös murenemassa. Talousmallien mukaan kauppasodan keskeiset vaikutukset ulottuvat ulkomaankauppaan ja investointeihin, ei kotimaiseen kulutukseen. Suomalaisten kuluttajien tunnelmat linkittyvät tällä hetkellä voimakkaasti näkemyksiin työttömyyden kehityksestä ja Venäjän toiminnasta.
• Uusien tullitariffien vaikutus Suomen hintatasoon riippuu EU:n vastareaktiosta. Vaikutukset inflaatioon ovat Suomessa todennäköisesti vaatimattomat. Hintatasoa Euroopassa tulee laskemaan todennäköisesti myös Yhdysvaltojen ja Aasian maiden välinen kauppasota, joka puolestaan lisää Aasian maiden halpatuontia Eurooppaan.
• Kauppasodan lopulliset vaikutukset Suomeen riippuvat siitä, miten EU-maiden ohella muut maat reagoivat Yhdysvaltojen asettamiin lisätulleihin ja kuinka paljon kauppasotaan liittyvä epävarmuus supistaa kulutusta ja investointikysyntää. Kauppasodan ohella talouteen vaikuttaa myös moni muu tekijä, kuten Euroopan lisääntyneet panostukset puolustukseen ja infraan. 

Lienee selvää, että Yhdysvalloista käynnistynyt kauppasota vaikuttaa Suomen kansantalouden kasvuun ja julkiseen talouteen kielteisesti. Emme kuitenkaan vielä tiedä Trumpin toimista tai kauppapolitiikan kokonaiskuvasta riittävästi, joten tässä vaiheessa saatamme yli- tai aliarvioida vaikutuksia. Näin kävi meille koronapandemian alkuvaiheessa. Mutta aliarviointia tapahtuu myös Donald Trumpin ajattelussa. Kuten Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo: ”Toisaalta Trump aliarvioi vapaakaupan tehokkuushyötyjä, luottamuksen merkitystä kansainvälisissä suhteissa sekä muiden maiden kykyä ryhmittyä uudenlaisiksi koalitioiksi vastavetona Yhdysvaltojen julkeudelle.”

*Tullit kohdistuvat myös sellaisten yhdysvaltalaisten yritysten tuotteisiin, jotka ovat siirtäneet tuotteidensa valmistusta Yhdysvaltojen ulkopuolelle, esimerkiksi Aasiaan.

**Monien raaka-aineiden, esimerkiksi kahvin ja vaniljan, tuotantoa ei voi missään tapauksessa siirtää Yhdysvaltoihin. Jos valtaosa yhdysvaltalaisista kuluttajista haluaa jatkossakin kuluttaa näitä tuotteita niin heidän on vain maksettava mausteistaan ja kahvista huomattavasti korkeampi hinta.