Lukiokoulutuksessa haettavana lähes 40 000 opiskelupaikkaa

Tämän kevään yhteishaku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on käynnissä 18.2.‒18.3.2025. Vuosi sitten tarkastelin blogissani yhteishakuun liittyen lukiokoulutuksen järjestäjien omilla päätöksillä synnyttämiä painotuslinjoja. Tässä kirjoituksessa tarkastelen lukiokoulutusta yleisemmin ja kohteena on kevään yhteishaun varsinainen haku syksyllä alkavaan koulutukseen.

Lukiolain 19.1 §:n mukaan lukiokoulutukseen pyrkivällä on vapaa hakeutumisoikeus haluamaansa oppilaitokseen. Tätä oppivelvollisuuden laajeneminen 18 ikävuoteen saakka ei ole muuttanut, vaikka oppivelvollisuuslaki toikin oppivelvolliselle hakeutumisvelvollisuuden perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. 

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta ja yleensä päätöksenteko on johto- tai hallintosäännöllä delegoitu oppilaitoksen rehtorille. Pääosa nuorten lukiokoulutuksen opiskelijoista otetaan yhteishaun avulla. Lisäksi koulutuksen järjestäjä päättää jatkuvasta hausta.

Kuva 1: Perusopetuksen päättöluokkalaisten ensisijainen hakukohde kevään 2024 yhteishaun varsinaisessa haussa (%)

93 prosenttia kevään 2024 yhteishaussa ensisijaisesti lukiokoulutukseen hakeneista oli perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisia. Lukiokoulutus on perinteisesti hyvin suosittu perusopetuksen päättävien keskuudessa: viime keväänä heistä 55 prosenttia haki lukiokoulutukseen ja 39 prosenttia ammatilliseen koulutukseen.

Koulutuksen järjestäjä päättää lukiokoulutuksessa aloituspaikkojen määrästä. Opiskelijapaikkojen määrää ei siis säännellä valtakunnallisesti. Tästä poikkeuksena on ainoastaan koulutuksen järjestäjän mahdollisen erityisen koulutustehtävän rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä, joka määritetään järjestämisluvassa.

Malttia tunnuslukujen vertailuun 

Lukiokoulutuksessa aloituspaikkojen enimmäismäärällä on merkitystä tilanteessa, jossa valintakelpoisten hakijoiden määrä ylittää koulutuksen järjestäjän resurssit − esimerkiksi oppilaitokset, tilat, henkilöstön ja taloudelliset voimavarat. Monissa tapauksissa näin ei ole, sillä nuorten ikäluokat ovat pienentyneet jo useimmissa seutukunnissa. Aina hakijoiden ja aloituspaikkojen määrän vertailu ei olekaan järkevää.

Erityisesti suurempien väestötihentymien alueella olevien lukioiden osalta ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen välinen suhdeluku sen sijaan voi antaa lisäinformaatiota, mikäli suhdelukua osaa tulkita oikein. Tulkintaa hankaloittaa, että yhdessä oppilaitoksessa voi olla useita hakukohteita, esimerkiksi painotuslinjoja ja erityisiä koulutustehtäviä. Pitäydyn tässä kirjoituksessa oppilaitostason tarkastelussa. 

Ensisijaisten hakijoiden ja lukiokoulutuksen aloituspaikkojen suhde kevään 2024 yhteishaussa oli 0,94. Toisin sanoen opiskelupaikkojen määrä lukiokoulutuksessa oli valtakunnallisesti riittävä, vaikka paikallisesti tilanne voi olla toinen. On myös muistettava, että osa hakijoista saa opiskelupaikan muualta kuin ensisijaisesta hakukohteestaan.   

Kuva 2: Ensisijaisten hakijoiden ja aloituspaikkojen suhde kevään 2024 yhteishaun varsinaisessa haussa: oppilaitokset, joissa suhdeluku on suurempi kuin 1,40

102 oppilaitoksessa ensisijaisia hakijoita kevään 2024 yhteishaussa oli vähintään yhtä paljon kuin aloituspaikkoja. 65 lukiossa ensisijaisia hakijoita oli vähintään 10 prosenttia enemmän kuin aloituspaikkoja. 44 lukiossa ensisijaisten hakijoiden määrä oli vähintään 20 prosenttia ja 34 lukiossa vähintään 30 prosenttia aloituspaikkamäärää suurempi.

Mäkelänrinteen lukio suosittu

Useimmilla lukioilla, joilla ensisijaisten hakijoiden määrä ylittää selvästi aloituspaikkamäärän, on jokin erityinen koulutustehtävä tai koulutuksen järjestäjän päättämä muu painotuslinja. Ne sijaitsevat yleensä myös kasvukeskuksissa, joiden lähialueella asuu paljon nuoria. 

Helsingin kaupungin ylläpitämä Mäkelänrinteen lukio on tästä hyvä esimerkki: Oppilaitostason tarkastelussakin lukioon oli yhtä aloituspaikkaa kohti 2,30 ensisijaista hakijaa. Tarkemmin katsottuna selittävä tekijä oli erityinen koulutustehtävä, sillä lukion urheilulinjalle oli jopa 3,04 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. 

Maakunta

Kuva 3: Kevään 2025 yhteishaussa olevat lukiokoulutuksen aloituspaikat maakunnittain

Tämän kevään yhteishaussa on haettavana lähes 40 000 lukiokoulutuksen opiskelupaikkaa. Määrä on noin 500 suurempi kuin vuotta aiemmin. 48 oppilaitoksessa aloituspaikkojen määrä on viimevuotista suurempi ja 34 oppilaitoksessa viimevuotista pienempi. Opiskelupaikkoja on haussa Manner-Suomen 292 kunnasta kaikkiaan 227 kunnan alueella olevaan lukioon tai sen toimipisteeseen. Lähes kolmasosa aloituspaikoista on Uudellamaalla.

Aloituspaikkamäärissä suurta vaihtelua

Keskimäärin yhteishaussa on 113 aloituspaikkaa oppilaitosta kohti.  Uudellamaalla keskimääräinen luku on 163 ja Lapissa 64. Nämä ovat maakunnittaisia keskiarvoja ja vaihtelu on luonnollisesti suurta oppilaitosten välillä. Suurin aloituspaikkamäärä (460) on Lahden lukio Gaudiassa ja pienin Enontekiön erälukiossa. 

Kaikki oppilaitokset ja koulutukset eivät ole mukana perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa. Näistä merkittävin on aikuisten lukiokoulutus, sillä alle 18-vuotias hakija voidaan ottaa aikuisten lukiokoulutukseen ainoastaan terveydentilaan tai henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvästä perustellusta syystä. Myöskään Deutsche Schule Helsinki, International School of Helsinki ja Helsingin eurooppalainen koulu eivät ole mukana yhteishaussa. Lisäksi yhteishaku koskee vain Manner-Suomea ja haku Ålands lyceumiin on myöhemmin maaliskuussa Ahvenanmaan omassa yhteishaussa.