Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä muuttuu

Kunnat ja valtio rahoittavat lukiokoulutuksen yhdessä. Kunnat ovat suurin rahoittaja: jokainen kunta rahoittaa lukiokoulutusta riippumatta siitä, järjestääkö se itse lukiokoulutusta. Kuntien lakisääteinen rahoitusosuus vuonna 2025 on yli sata euroa kuntalaista kohti.

Valtion vuoden 2025 talousarvion mukaan lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitus koostuu kuntien 570 miljoonan euron ja valtion 333 miljoonan euron rahoitusosuuksista. Lukiokoulutuksen valtionosuus on siis pääosin kuntien rahaa. Tämän lisäksi lukiokoulutusta järjestävät kunnat rahoittavat lukiokoulutusta vapaaehtoisesti, kun ne kompensoivat valtion rahoitusleikkauksia.

Kuva 1: Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus (€/asukas) vuosina 2018–2025

Jokaisella lukiokoulutuksen järjestäjällä on oma yksikköhintansa, jonka mukaan valtionosuusrahoitus kohdennetaan koulutuksen järjestäjille. Ennakollinen rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja edellisen vuoden opiskelijamäärän tulona. Lopullinen rahoitus tarkistetaan toimintavuoden tilastointipäivien 20.1. ja 20.9. opiskelijamäärien mukaiseksi. 

Rahoitus allokoidaan koulutuksen järjestäjille

Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on kolmen tekijän tulo: koulutuksen järjestäjän oman tunnusluvun sadasosa kerrotaan lukiokoulutuksen keskimääräisellä yksikköhinnalla (8.433,30 € vuonna 2025) ja valtakunnallisella tasauskertoimella (0,9455654 vuonna 2025). Tunnusluku määritetään vain kunnallisille järjestäjille, sillä yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sijaintikunnan yksikköhinta.

Kunnallisen lukiokoulutuksen järjestäjän tunnusluku on 100, mikäli nuorten oppimäärän mukaisten ja sisäoppilaitosmuotoisten opiskelijoiden määrä on vähintään 200. Tunnusluku kasvaa, kun opiskelijamäärä on alle 200 opiskelijaa. Tunnusluvun kasvu nopeutuu, kun opiskelijamäärä on alle 60 opiskelijaa. Tunnusluku voi nousta kuitenkin enintään 106 prosenttia, minkä vuoksi alle 40 opiskelijan määrä ei enää korota tunnuslukua. 

Kuva 2: Kunnallisen lukiokoulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä tunnusluvun määrääjänä nykyisessä rahoitusjärjestelmässä

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2024 lain opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (803/2024).  Valtioneuvosto antoi puolestaan huhtikuussa 2025 asetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (158/2025). Koulutuksen järjestäjän tunnusluvun laskenta ja siten myös yksikköhinta muuttuvat osittain jo vuodesta 2026 lukien.

Uudistus koskee pieniä koulutuksen järjestäjiä 

Kunnan tai kuntayhtymän, jolla nuorten oppimäärän mukaisten ja sisäoppilaitosmuotoisten opiskelijoiden kokonaismäärä on vähintään 200, tilanne säilyy pääosin entisellään. Tunnusluvun laskennan muutos koskee valtaosin siis vain pieniä, alle 200 opiskelijan koulutuksen järjestäjiä. Jatkossakin pääsääntönä on, että yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sijaintikunnan yksikköhinta.

Jatkossa alle 200 opiskelijan koulutuksen järjestäjät jaetaan kahteen kategoriaan. Uudeksi ehdoksi tulee kunnan syrjäisyys, joka määritetään kahden, Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistaman väestöpohjaindeksin muodostamana syrjäisyyslukuna. Vastaavaa syrjäisyyslukua käytetään tällä hetkellä peruspalvelujen valtionosuuden laskennassa. Toinen ehto koskee kansalliskieliin kuuluvan opetuskielen olemista kunnassa vähemmistökielenä.

Mikäli kunnan tai kuntayhtymän syrjäisyysluku on nollaa suurempi tai opetuskieli on vähemmistökieli, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden opiskelijamäärällä 60–199 ja lisäksi luvulla 2,1 opiskelijaa kohden opiskelijamäärällä 1–59. Syrjäisillä koulutuksen järjestäjillä muutos vaikuttaa siten ainoastaan alle 40 opiskelijan opiskelijamääriin.

Kuva 3: Kunnallisen lukiokoulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä tunnusluvun määrääjänä uudessa rahoitusjärjestelmässä

Vastaavasti ei-syrjäisillä kunnilla ja kuntayhtymillä nykyinen korotus käytännössä puolittuu. Tällöin siis tunnuslukua korotetaan luvulla 0,2 jokaista opiskelijaa kohden opiskelijamäärällä 60–199 ja lisäksi luvulla 1,05 opiskelijaa kohden opiskelijamäärällä 40–59. Kunnan tai kuntayhtymän, joka ei ole syrjäinen eikä sen opetuskieli ole vähemmistökieli, tunnusluku ei kasva yli 53 prosenttia. 

Tunnusluku lasketaan erikseen suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta varten. Tällöin koulutuksen järjestäjän tunnusluku on kieliryhmittäisten tunnuslukujen painotettu keskiarvo. Tämän takia myös joidenkin suurten koulutuksen järjestäjien tunnusluku voi olla sataa suurempi. 

Osin käytössä jo 2026 ja täysimääräisesti vuonna 2028

Niin kutsuttujen kielisaarekejärjestäjien eli neljän yksityisen ruotsinkielisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan jatkossa samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Rahoitusasetuksen muutos poistaa lisäksi erilaisen yksikköhinnan laskennan PARAS-hankkeen aikana vuosina 2008–2012 yhdistyneeltä koulutukselta. Samankaltaisille koulutuksen järjestäjille lasketaan näin ollen yksikköhinta samalla tavalla aiemmista muutoksista riippumatta.

Uusien säännösten mukaisia yksikköhintoja otetaan käyttöön vaiheittain. Vuoden 2026 yksikköhintojen määrityksessä painotetaan 33 prosenttia ja vuoden 2027 yksikköhinnoissa 67 prosenttia uusien säännösten mukaista laskentaa. Vuoden 2028 yksikköhinnat määritetään kokonaan uusien säännösten mukaisesti.