Kuntavaaliehdokkaaksi perhevapaalta? Miksipä ei, sillä kunnissa päätetään arjen asioista

Ehdokasasettelu kevään kuntavaaleihin käy kuumana, mutta tilaa uusillekin olisi. Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset. Perheellistyminen ei ole este, jos on halua osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Lue alta, miksi! 

 
Miksi kuntavaalit ovat erityisen tärkeät lapsiperheille?  

Suomalaisissa kunnissa päätetään arjen asioista. Tärkeimmät palvelumme aina vesihuollosta päiväkoteihin, kouluihin, kirjastoihin ja liikuntapaikkoihin ovat kuntien valtuustojen päätäntävallassa. Vaikka suorat vaikuttamisen keinot ovat lisääntyneet, on kuntien vaaleilla valittu valtuusto edelleen koko kunnan korkein päättävä elin. Valtuuston jäsenet osallistuvat kunnan toiminnan suunnitteluun ja vaikuttavat siihen, miten asioita kunnissa hoidetaan sekä mihin yhteisiä resursseja käytetään.  

Ovatko laadukkaat varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut sinulle tärkeitä? Pitäisikö kunnissa panostaa enemmän yritysten toimintaedellytyksiin? Tulisiko kaupungin lisätä liikuntamahdollisuuksia tai kohtaamispaikkoja? Onko sinulla ideoita kulttuurielämän virkistämiseen? Kannatko huolta luonnosta ja ilmastosta? Jos kyllä, nämä vaalit ovat sinulle. 

Jo pelkästään ehdolle asettuminen ja kampanjointi tuovat kuntalaisten ääntä ja perheellisille tärkeitä asioita kuuluviin. Yksi keskeinen osa kuntien itsehallintoa on julkinen keskustelu ja yhdessä asioista päättäminen. Tähän osallistuminen on oikeuden lisäksi myös melkein jopa velvollisuus. 

Lainsäädäntömuutokset ovat helpottaneet perhevapailla olevien luottamushenkilöiden asemaa 

Kuluneen valtuustokauden aikana on tullut voimaan lainsäädäntöä, mikä helpottaa perheellisten luottamushenkilöiden asemaa, ja toivottavasti myös halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa.  

Perhevapaauudistus mahdollistaa erilaiset käytännönratkaisut jakaa vastuuta perheissä. Perhevapaauudistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2022. Uusi lainsäädäntö antaa perheille enemmän mahdollisuuksia ja valinnanvapautta sekä joustoja vanhemmuuden jakamiseen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli, että perhevapaat ja hoitovastuu jakaantuisivat ja yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä ja yhteiskunnassa vahvistuisivat. 

Myös kokouspalkkioiden vaikutusta vanhempainpäivärahan määräytymiseen on täsmennetty. Aikaisemmin sairausvakuutuslain tulkinnan mukaan kunnallisen luottamustoimen hoitaminen rinnastettiin sairausvakuutuslain tulkintakäytännössä ansiotyöhön, jolloin vanhempainpäiväraha maksettiin vähimmäismääräisenä niiltä päiviltä, kun vanhempi osallistui kunnallisten luottamustoimen hoitamiseen.  Käytännössä kokouspalkkiot leikkasivat perhevapailla olevien luottamushenkilöiden vanhempainpäivärahaa kokouspäivältä.  

Käytäntö koettiin epäoikeudenmukaiseksi luottamustoimen hoitamisen ja pienten lasten vanhempien poliittiseen toimintaan osallistumisen kannalta. 

Vuoden 2019 sairasvakuutuslain muutoksen myötä kokouspalkkioita ei enää katsota ansiotuloksi, eikä kokouspalkkiot siten vaikuta enää vanhempainpäivärahan määräytymiseen. Sen sijaan osa-aikainen tai päätoiminen luottamushenkilönä toimiminen rinnastetaan ansiotyöhön. 

Kunnallisten luottamustehtävän hoitaminen on lainsäädännössä turvattu oikeus, mutta myös velvollisuus. Luottamustehtävää hoidetaan virkavastuulla.  Kunnalliset luottamushenkilöt eivät ole työ- tai virkasuhteessa kuntaan, jonka vuoksi on perusteltua, että siitä maksettavaa kokouspalkkiota ei rinnasteta ansiotyöhön.   

Pienet lapset eivät ole este luottamustehtävien hoitamiselle, ja jääkin vanhempien itse arvioitavaksi, haluavatko he hoitaa luottamustehtäviä perhevapailla ollessaan. Kuntalaissa säädetään oikeudesta saada korvausta ansiomenetyksestä ja lastenhoidon järjestämisestä. Se millä perusteilla korvaukset määräytyvät annetaan tarkempia määräyksiä kunnan hallintosäännössä.   Lastenhoitoa ei kunnalla ole velvoitetta järjestää, mutta esimerkiksi kokousajat ja –tavat ovat kunkin kunnan itsensä päätettävissä.  

Kunnilla on myös mahdollisuus luoda perheystävällisiä käytäntöjä, kuten kokousaikojen joustoa tai etäosallistumismahdollisuuksia, jotka mahdollistavat laajemman osallistumisen. 

Kuntapäättäjien profiili – voisitko sinä tuoda uusia näkökulmia?  

Tuore Kuntalaistutkimuksemme paljasti, että kunnalliset luottamustehtävät kiinnostavat, mutta asettuminen ehdolle kutkuttaa vain harvaa - meidän mielestämme liian harvaa. Tämä on huolestuttavaa, sillä sama tutkimus paljastaa, että aivan erityisesti 40–49-vuotiaiden ja nuorten keskuudessa on paljon potentiaalisia päättäjiä.   

Kuntiemme valtuutetut ovatkin keskimäärin 50-vuotiaita, ja naisia heistä on noin 40 %. Alle 30-vuotiaita valtuutettuja on vain 6,2 %. Yli 65-vuotiaiden osuus on 17 prosenttia. 
Puolet vuonna 2021 valituista valtuutetuista on ensikertalaisia  
 
Kunta on kuntalaisten muodostama itsehallinto, jossa päätetään yhteisten paikallisten asioiden lisäksi myös koko maapalloon vaikuttavista päätöksistä. Vaikka oman elinympäristön viihtyvyys ja toimivuus ei kiinnostaisi, toimivat kunnat myös globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden puolesta. Kunnat ennaltaehkäisevät sosiaalisia sekä ekologisia ongelmia sekä varautuvat niihin. 

Asetu ehdolle – mahdollisuus on nyt! 

Perhearki, lapset ja työ eivät ole este, kun into vaikuttaa on kohdillaan. Päinvastoin juuri perheelliset voivat tuoda päätöksentekoon arvokkaita näkökulmia, jotka edistävät hyvinvointia tuleville sukupolville.  

Onneksi on kuntapäättäjät – onneksi on kunnat! 

Kiitämme blogin sparrausavusta Emilia Koikkalaista, joka toimii Keuruun kaupunginvaltuutettuna sekä Kuntaliiton valtuuskunnan, CEMR:n ja UCLG:n jäsenenä.