Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024 − pudotus odotettua pienempi

Kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpäätösarviot vuodelta 2024 koottiin Kuntaliitossa kasaan varsin jännittävissä tunnelmissa. Jo pidemmän aikaa oli tunnistettu se, että kuntatalous tulee heikkenemään vuodesta 2023, mutta lopullisesta tilanteesta ei pystynyt sanomaan mitään varmaa edes vuoden loppupuolella. Yleisestä taloustilanteesta tuli julki edelleen sekä hyviä että synkkiä uutisia, ja kuntatalouden neljännesvuositilastoissa näkyi jo vuoden mittaan poikkeuseriä monimutkaistamassa tilanteen tulkintaa. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta tunnelmat olivat tammikuussa selvästi valoisampia kuin syksyllä 2024.  

Helmikuinen analyysi kuntatalouden tilinpäätösarvioista vuodelta 2024 oli lopulta pelättyä parempaa kerrottavaa. Kuntatalouden tasapaino heikkeni kyllä reippaasti niin toiminnan ja investointien rahavirralla, tilikauden tuloksella kuin vuosikatteella mitattuna. Lainaakin kunnat joutuivat ottamaan enemmän kuin moneen vuoteen. Tästä huolimatta toteutumaa vuonna 2024 voi pitää torjuntavoittona. Kuntatalouden rahoitustasapaino jäi kauas heikoimpien vuosien miinuksista ja kaikista heikoimmassa taloudellisessa (negatiivinen vuosikate) asemassa olevien kuntien lukumäärä jäi pieneksi. Kuntatalouden ennusteet olivat vielä viime syksynä huomattavasti synkemmät. 

Kuntien menokehitys lähes jäätyi

Kuntien ja kuntayhtymien ennakollisten tilinpäätöstietojen ehdoton jymypaukku oli menokehityksen raju hidastuminen vuodesta 2023. Kun vielä vuonna 2023 kustannuskehitys* laukkasi 11 prosentin kasvussa niin vuonna 2024 kulukehitys jäi noin kahteen prosenttiin. Euroissa kustannukset nousivat vuonna 2024 vain reilun 300 miljoonan euron luokkaa. 

Toimintamenojen kehitykseen vaikutti viime vuonna useita erisuuntaan vetäviä syitä. Vaikka monet tekijät, kuten palkkaratkaisu, Petteri Orpon hallituksen uudistukset ja korkotason nousu, nostivat kustannuksia reippaasti, niin siitä huolimatta kuntien palkkasumman nousu näyttää jäävän vain vajaaseen 3 prosenttiin. Työttömyysvakuutusmaksun lasku käänsi henkilöstösivukulujen kehityksen jopa miinukselle. Ostojen kehitys tarkentuu vielä.

Toimintamenojen jarrutusta voidaankin tulkita tässä vaiheessa melko turvallisesti siten, että kunnat ovat vieneet sopeutustyötä eteenpäin vuonna 2024. Luonnollisesti tilanteet vaihtelevat kunnittain. Joissain kunnissa säästöpäätöksiä vasta pohditaan ja joissakin kunnissa sopeutusta on tehty etupainotteisesti jo useamman vuoden ajan. Ennakkotietojen mukaan menoja saatiin hillittyä isoista kaupungeista voimakkaimmin Seinäjoella, Oulussa ja Jyväskylässä. Sen sijaan kulut kasvoivat viime vuonna reippaasti Espoossa, Tampereella, Lahdessa ja Vantaalla. Kulukehityksen taustoista saadaan lisätietoa lähikuukausina tilastojen tarkentuessa.

Kuntien taloudellinen liikkumavara on hyvin kapealla pohjalla

Odotettua vahvemmista kuntatalouden tilinpäätösarvioista kannattaa noteerata myös se, että joidenkin kuntien tuloihin sisältyy normaalien tulovirtojen ohella isoja omaisuuden myyntituloja. Kunnat möivät vuonna 2024 omaisuutta yhteensä noin 700 miljoonalla eurolla. Omaisuuden myyntituloja saatiin maanmyyntitulojen ohella muun muassa Tampereen vesilaitoksen yhtiöittämisestä ja Mikkelin omistamien energiaosakkeiden myynnistä. 

Omaisuustulojen siivittämänä kuntakentästä vain neljä kaupunkia onnistui nostamaan tilikauden tuloksen vuonna 2024 yli 100 miljoonaan euroon. Nämä kaupungit olivat Helsinki, Tampere, Mikkeli ja Espoo. Yli 70 prosenttia kuntatalouden tilikauden tuloksesta syntyikin näissä neljässä kaupungissa. Ilman omaisuuden myyntituloja valtakunnan tilikauden tulos olisi nojautunut vahvasti vain yhteen kaupunkiin: Helsinkiin. 

Rahavirtojen volyymiä tarkastellen kuntatalouden liikkumavara on hyvin keskittynyttä ja vähäistä. Asukaskohtaisissa tarkasteluissa talouden kärkipaikkoja miehittävät tosin asukasmäärältään pienemmät kunnat, joilla liikkumavaraa talouteen voi tuoda esimerkiksi tuulivoima tai kunnan kokoon suhteutettuna erityisen vahva yritystoiminta. 

Vuoden 2024 kuntien tilinpäätösarviot saatiin kunnialla pakettiin. Niissä korostui kuntien erilaisuus ja tahtotila saada oman kunnan talouden tila kestävämmälle tasolle. Tällä hetkellä kaikkia kuntia yhdistää epävarmuus siitä, mihin asentoon talouden iso kuva kääntyy vielä tulevana vuonna ja tuleeko kevään kehysriihestä kunnille hyviä vai huonoja uutisia. 

*Kuntiin jääneet kustannukset