Kunnat kuskin paikalla TE-uudistuksessa

Vuoden vaihteessa kunnat saivat työllisyyden edistämisestä uuden tehtävän itselleen. TE-toimistot sulkivat ovensa ja noin 500 000 aktiivista työnhakija-asiakkuutta ja 4 400 työntekijää siirrettiin valtiolta kunnille. Lähtökohtana oli, että asiakkaille pyritään turvaamaan mahdollisimman sujuvat siirtymävaiheen palvelut. TE-palvelujen siirto kunnille toteutui hallitusti ja suunnitelmien mukaan. Tärkeimmissä kokonaisuuksissa onnistuttiin hyvin eikä merkittäviä poikkeamia havaittu.  

Siirto tapahtui hetkellä, jolloin työttömyys on keskimääräistä korkeammalla tasolla ja työpaikkojen määrä alhainen. Suomen kasvu ja elinvoimaisuus ovat riippuvaisia TE-uudistuksen onnistumisesta, mutta rahoitusleikkaukset ja entistä niukemmat määrärahat eivät tee tehtävästä kunnille helppoa. Historiallisen uudistuksen tarkoituksena on lisätä vaikuttavuutta, uudistaa palvelut paikallisten työmarkkinoiden tarpeet huomioiden ja tuoda ne lähemmäs kuntalaisia. Kunnilla on suuri maksuvastuu työttömyydestä, mutta samalla tulee olla myös omien toimiensa avulla mahdollisuus edistää työllisyyttä.  

Kunnissa on tartuttu ripeästi haasteeseen. Yhdessä valtiolta siirtyneiden asiantuntijoiden sekä erilaisten työllisyyden parissa toimivien muiden tahojen kanssa siirtyneitä palveluja rakennetaan parhaillaan osaksi kuntien muita elinvoimapalveluja sekä uudenlaista palvelukokonaisuutta, jossa keskeisessä roolissa ovat asiakaslähtöiset palvelut sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaille.  

Asiakkaat kaiken toiminnan keskiössä 

Nykyisin asiakaspalvelun välineitä ovat perinteisten kohtaamisten ja puhelinkeskustelujen lisäksi sähköposti, chatit ja muut alustat eli asiakkaat voivat ottaa monien eri kanavien kautta yhteyttä milloin tahansa, ja odottavat vastausta pikaisesti. Asiakkaat haluavat digitalisoituvassakin maailmassa saada konkreettisen yhteyden työllisyyspalveluihin ja tulla kohdatuksi yksilöllisesti. Ruuhkautunut asiakaspalvelu on aina asiakkaan kannalta ikävä kokemus, joten sen välttäminen on jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Palvelun laadun kannalta on olennaista, etteivät odotusajat veny liian pitkäksi. 

Uusi kuntapohjainen työllisyyden edistämisen malli tehdään vaiheittain todeksi arjen toiminnan kautta. Nyt ollaan vasta uudistuksen alussa. Asiakaspalvelun parantaminen ja aiempaa tehokkaampi työnvälitys on uudistuksessa avainasemassa. Lainsäädäntöä on korjattava tukemaan entistä enemmän yksilöllisempään suuntaan kaikille samanlaisina tarjottavien asiakasprosessien sijaan.  Kunnat ovat myös valmiita osaltaan tekemään tarvittavia muutoksia parantaakseen asiakaspalveluaan jatkuvasti. Kunnissa tehdään päivittäin kovasti töitä myös sen eteen, että jo ennen uudistusta syntyneet varsin mittavat jonot ja työruuhkat saadaan purettua. 

Hyvä asiakaspalvelu on monitahoinen ja jatkuvasti kehittyvä prosessi. Se vaatii aitoa asiakkaan kuuntelemista, nopeaa reagointia, henkilökohtaista lähestymistapaa, positiivista asennetta ja ammattitaitoa. Kun nämä elementit yhdistyvät, syntyy asiakaspalvelu, joka ei ainoastaan täytä, vaan voi jopa ylittää asiakkaan odotukset. Laadukas asiakaspalvelu luo positiivisen ensivaikutelman, rakentaa luottamusta ja voi olla se ratkaiseva tekijä työnhakijan etenemisessä kohti työmarkkinoita ja työnantajan osaajatarpeisiin.  

Kunnissa tehtävä työ luo hyvinvointia ja elinvoimaa koko Suomelle 

TE-uudistus on mahdollisuus tehdä asiat uudella tavalla. Uudistuksen tavoitteena ei ole ollut vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille, vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi ja pitkällä aikavälillä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen. Huhtikuun kuntavaaleissa valituilla luottamushenkilöillä on erityisen tärkeä rooli siinä, että kunnat haluavat sitoutua pitkäjänteisesti kehittämään uusia peruspalvelujaan ja edistämään sitä kautta sekä työllisyyttä että paikallista ja alueellista elinvoimaa.   

Huhtikuussa käydään myös Orpon hallituksen puolivälitarkastelu eli nk. kasvuriihi, jossa hallituksella on mahdollisuus vielä tarkistaa TE-palveluiden rahoituksen riittävyys ja korjata lainsäädäntö joustavaksi. Asiakkaat tarvitsevat omia tarpeitaan vastaavia palveluja ja kunnat harkinnanvapautta palvelujen rakentamiseen, jotta kasvun edellytykset saadaan kunnissa turvattua.  

Uudistaminen vaatii myös aikaa, muutos ei tapahdu hetkessä. 

Kirjoittajat

Kirjoittajina toimivat Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg sekä Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari.