Hoi vanhempi – kuntavaalit vaikuttamisen paikka, myös varhaiskasvatuksen osalta

Kuntavaalit lähestyvät, ja on aika pohtia, mistä kaikesta kunta päättää varhaiskasvatuksen järjestämisen osalta. Laadukas varhaiskasvatus on perusta lapsen oppimiselle, kasvulle ja kehitykselle, ja sillä on merkittävä vaikutus lapsiperheiden arkeen ja hyvinvointiin. 

Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta perheen niin halutessa. Se edistää oppimista, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee vanhempien työssäkäyntiä ja opiskelua. 

Kunnissa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten ja missä varhaiskasvatuspalvelut toteutetaan. varhaiskasvatuspalvelut tulisi järjestää siten, että ne ovat perheiden saavutettavissa. Joissakin tilanteissa tämä voi tarkoittaa myös yhteistyötä eri kuntien kesken. Tämä helpottaa perheiden arkea ja vähentää lasten varhaiskasvatuspäivien pituutta. Lisäksi on tärkeää, että varhaiskasvatuksessa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet ja tarjotaan riittävästi tukea oppimiseen ja kasvuun.

Henkilöstö

Varhaiskasvatuksen laatu riippuu suurelta osin henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä. Ei suoraan esimerkiksi viime aikoina puheissa olleesta toimipisteiden koosta. 

Kuntien on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksessa työskentelee riittävästi koulutettuja ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneita työhönsä. Tämä edellyttää panostuksia henkilöstön koulutukseen ja työhyvinvointiin. 

Sen sijaan on tärkeä muistaa, että perustutkintokoulutuksen järjestäminen varhaiskasvatuksen kelpoisen työntekijöiden riittävyyden osalta ei ole kuntien tehtävä. Kuntien tulisi voida luottaa siihen, että koulutettua työvoimaa on saatavilla riittävästi, ja valtion osaltaan huolehtii siitä, että tekijöitä valmistuu työmarkkinoille tarpeita vastaavasti. 

Haasteelliseksi tilanteen tekee se, että varhaiskasvatuksen osallistumista halutaan lisätä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsia voi varhaiskasvatuksessa olla vielä paljon nykyistä enemmän ikäluokkien pienentymisestä huolimatta. 

Voiko lasten määrä edelleen nousta?

Kustannukset

Varhaiskasvatuksen järjestäminen maksaa noin 4 miljardia euroa vuosittain, joka on kunnille merkittävä kustannuserä. Kuntien on varmistettava, että varhaiskasvatukseen osoitetut resurssit riittävät laadukkaan palvelun tarjoamiseen kaikille varhaiskasvatusta tarvitseville lapsille. Tämä edellyttää resurssien tehokasta kohdentamista paikallisesti tarkoituksenmukaisesti. On tärkeää huolehtia, että varhaiskasvatukseen tarvittava rahoitus turvataan myös tulevaisuudessa. Rahoituksen osalta kokonaisuus on vahvasti riippuvainen kunnan omista tulovirroista. 

Julkisuudessa puhutaan paljon hallituksen tekemistä ratkaisuista ja rahoitusleikkauksista. Niillä on merkitystä, mutta vain pieneltä osin. Kunta vastaa noin 80 prosenttisesti varhaiskasvatuksen kustannuksista. Varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus kunnan talouteen ja sen osuus onkin lähes 20 prosenttia kaikista kunnan menoista. Paikallisilla ratkaisuilla on vaikutusta!

Varhaiskasvatuksen nettokustannusmuutokset 2022-2023

Varhaiskasvatuksen järjestämisen kulut nousivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 kaikkineen 13,2 prosenttia. Kustannusten nousu oli suhteellisesti suurinta ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa sekä suurimmissa kaupungeissa. Päiväkotitoiminnassa mukana olevaa lasta kohden kustannusten kasvu oli keskimäärin 15 %. Tutustu tarkemmin Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kustannustarkasteluun.

Mission impossible?

On syytä pohtia, onko varhaiskasvatuksen järjestämisestä tulossa mahdoton tehtävä? Varhaiskasvatuslakia on muutettu lyhyessä ajassa paljon. Lapsen tukeen liittyvä sinällään perusteltu muutos on vaatinut huomattavasti lisää henkilöstöä, eikä rahoitus sen osalta olekaan ollut realistinen. Samaan aikaan henkilöstöstä on pulaa. 

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia on muutettu siten että kuntien varhaiskasvatusta käyttävistä perheistä enää alle puolet maksavat asiakasmaksua tulojen perusteella. Kuntien keräämillä asiakasmaksutuotoilla ei enää kateta edes lounaan osuutta varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Mitoitukseen liittyviä säädöksiä on tarkistettu ja kaikkiin mahdollisiin yllättäviin tilanteisiinkin tulisi olla ratkaisu. Henkilöstölle on säädetty velvoite ilmoittaa kaikista palveluun liittyvistä epäkohdista. Joustavuutta ei enää ole. 

Samaan aikaan perheiden käyttäytyminen varhaiskasvatuksen käyttämisessä on muuttunut ja muuttumassa. Palvelutarpeet ovat laajentuneet, poissaoloista tai loma-ajoista ei enää ilmoiteta samalla tavalla kuin ennen. Palvelun toteuttaminen tulee kuitenkin olla joustavaa ja sen tulee vastata pikaisesti kaikkiin mahdollisiin palvelutarpeen muutoksiin. Koska varhaiskasvatukseen osallistumista on haluttu nostaa ja työn vastaanottamista helpottaa, on palvelusta tehty maksutonta jo suurimmalle osalle perheistä. Vaatimukset palvelun järjestämisen osalta ovat tiukentuneet ja joustavuutta järjestämisen osalta ei juurikaan ole. 

Voiko asioihin saada muutosta palvelun laatua heikentämättä?

Varhaiskasvatuslaki ei huomioi palvelun järjestämisen moninaisia haasteita ja erilaisten perheiden palvelutarpeissa tapahtuvia muutoksia. Hyvässä tarkoituksessa tehdyt muutokset ovat aiheuttaneet myös sellaisia vaikutuksia mitä ei ehkä ymmärretty ottaa huomioon. Kunnissa ei ole keinoja puuttua palvelun käyttöön liittyviin erilaisiin haasteisiin. Palvelun käytön ja oikean henkilöstömäärän sekä työvuorojen muutostarpeiden hallinta on vaikeaa. 

Varhaiskasvatuksen muuttunut tilanne vaatii varhaiskasvatuslain tarkastelua. Vaikeistakin asioista olisi pystyttävä keskustelemaan ja hakemaan ratkaisuja, mitkä tukevat sekä perheiden arkea että mahdollistavat laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämisen. Varhaiskasvatuslain tulisi esimerkiksi mahdollistaa varhaiskasvatuksen osallistumisen rajaamista kesäloma-aikoina perustelluista syistä. 

Lisäksi tulisi pohtia millainen toiminta-aika tulisi mahdollistaa kaikille lapsille perheen niin halutessa. Voisiko esimerkiksi varhaiskasvatus olla tarjolla kaikille arkisin kello 9–15 välillä ja muina aikoina vain, mikäli pidempään aikaan on huoltajien työstä, opiskelusta tai muusta lapseen liittyvästä syystä tarvetta? 

Lakiin olisi myös hyvä lisätä perheille velvoite ilmoittaa lapsen poissaolosta, mikäli ei varaamaansa varhaiskasvatusaikaa tarvitse. Näillä toimilla myös varmuudella lisätään henkilöstön työhyvinvointia, vähennetään lapsiryhmissä tapahtuvia muutoksia ja saadaan palvelun käyttö selkeämmäksi myös perheiden kannalta. Uskon vahvasti, että näillä toimilla myös edistetään lapsen etua hyvään ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.  Näistä asioista ei kuitenkaan päätetä kunnissa eikä kuntavaaleissakaan.

Kolme keskeistä asiaa, jotka kuntapäättäjien tulisi tietää varhaiskasvatuksesta kuntavaalien jälkeen:

1. Laadukas ja yhdenvertainen varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja se edistää oppimista sekä ehkäisee syrjäytymistä.
2. Riittävä ja osaava henkilöstö on varhaiskasvatuksen laadun perusta, ja se vaatii panostuksia
3. Varhaiskasvatuksen resurssien riittävyys on turvattava paikallisesti riittävällä tasolla ja osattava kohdentaa oikeisiin asioihin, jotta palvelut voivat kehittyä ja vastata muuttuviin tilanteisiin.