EU ohjaa kuntien ilmastopolitiikkaa, myös valtio tarvittaisiin kumppaniksi

Kunnat tekevät ilmastotyötä itsekseen ja eri verkostoissa muiden kuntien, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Valtion kanssa kumppanuutta ei oikeastaan ole, yksittäisiä instrumentteja lukuun ottamatta. Tämä on sääli, sillä dialogille valtion kanssa olisi tarvetta. 

Nyt kun energiasektorilla on saatu hienoja päästövähennyksiä, kunnan merkittävämmän päästölähteen ykköspaikkaa ottaa liikenne. Se on eri tavalla haastava kokonaisuus, sillä yksittäisillä toimenpiteillä ei liikenteen päästökäyrässä saada aikaan näkyvää muutosta. Tarvitaan toimenpiteitä niin valtiolta, kunnilta kuin omista kulkumuodoistaan päättäviltä kansalaisilta. 

EU on säätelijä ja kumppani 

EU on kasvattanut merkitystään kuntien ilmastotyössä. EU ei tarkoita kunnille pelkästään enenevää sääntelyä, vaan myös välttämätöntä rahoitusta ja suoraa yhteistyötä komission kanssa. Suhde rakentuu esimerkiksi kaupunkimissiossa, jossa kuusi suomalaiskaupunkia etsii sadan eurooppalaiskaupungin joukossa tietä hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. 

Vaikka uuden komission agendalla ilmastopolitiikka näkyy vähemmän, kansallisesti ollaan vasta edellisen komission aloitteiden toimeenpanon alkuaskelissa. Parhaillaan Suomessa laaditaan EU:n sosiaalisen ilmastorahaston edellyttämää ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaa vuosille 2026–2032. Sillä tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee tieliikenteeseen ja rakennusten erillislämmitykseen vuonna 2027. 

EU:n energiatehokkuusdirektiiviä toimeenpannaan energiatehokkuussopimuksilla, joiden uusi kausi alkaa vuonna 2026. Viherväitteitä koskeva direktiivi taas ohjaa voimaan tullessaan esimerkiksi kuntien liikelaitosten hiilineutraaliusväitteitä. 

Ei uusi komissio ole ilmastopolitiikkaa unohtanut, vaikka Euroopan kilpailukyky ja yleinen turvallisuustilanne ovatkin julkisen keskustelun aiheina. Komission odotetaan julkaisevan lähiaikoina eurooppalaisen ilmastolain päivityksen. Se esittänee 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä mutta sisältänee joustoja laskentaan ja skenaarioihin. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on aloitettava nyt 

Lähivuodet lisäävät EU:n roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Aihe näkyy nyt viiden komissaarin työpöydillä. Ympäristökomissaarin julkaisua eurooppalaisesta vesiresilienssistrategiasta odotetaan lähitulevaisuudessa. Varautumisen ja kriisinhallinnan komissaari vastaa kuukausi sitten julkaistusta varautumisunionistrategiasta. Taustalla ovat geopoliittiset jännitteet ja konfliktit sekä hybridi- ja kyberturvallisuusuhat, mutta uusiin uhkiin sisällytetään myös ilmastonmuutos. 

Ensi vuonna julkaistaan Euroopan ilmastosopeutumissuunnitelma, joka kuuluu ilmastokomissaarille. Maatalouskomissaarin pöydällä on maataloutta ja elintarvikkeita koskeva visio, joka liittyy ruokaturvaan. Näiden strategioiden toimeenpanon varmistaa budjettikomissaari, joka parhaillaan valmistelee uutta pitkän aikavälin rahoituskehystä. 

Se, että ilmastonmuutos näkyy EU:ssa monessa eri strategiassa ja suunnitelmassa, kuvaa ilmiön monitahoisuutta ja yhteiskunnallista läpileikkaavuutta. Tällöin haltuunotto kunnissakin on pitemmän aikavälin prosessi. Työ on kuitenkin selvästi käynnistynyt viimeisen vuoden aikana. Kunnat kokoluokkaan katsomatta ovat lähteneet systemaattisemmin selvittämään, millaisia ilmastoriskejä paikallisesti on odotettavissa ja miten niihin vastataan. 

Lisää ajankohtaista keskustelua ja käytännön ratkaisuja on luvassa Kuntien ilmastokonferenssissa 21.–22.5. Turussa. Tervetuloa mukaan!