Di­gi­pal­ve­lut kai­kil­le edel­lyt­tä­vät ra­hoi­tus­ta pai­kal­lis­toi­mi­joil­le – kallein on säh­köi­nen pal­ve­lu, jota ei käytetä

Suomessa kehitetään kansalaisille suunnattuja digitaalisia palveluita niin kunnissa, hyvinvointialueilla kuin valtiolla. Digipalvelut helpottavat suomalaisten arkea ja tehostavat julkisen sektorin toimintaa.

Tällä hallituskaudella digiasiointia vauhditetaan Digi ensin -hankkeessa, jossa Suomi.fi-viestit palvelun käyttöä lisätään ja kansalaisia velvoitetaan vastaanottamaan viranomaisviestejä ensisijaisesti sähköisesti, tietyin poikkeuksin. Uuden lainsäädännön myötä muuttuu tapa, jolla ihmiset saavat tiedoksi heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevia viranomaisen asiakirjoja.

Digiasioinnilla tavoiteltavat hyödyt voidaan saavuttaa, jos suurin osa ihmisistä alkaa käyttää digitaalisia palveluita ja laitteita. Monella on vaikeuksia puuttuvan osaamisen, laitteiden tai verkkoyhteyksien vuoksi. Hankaluuksia aiheuttaa myös palvelujen monimutkaisuus ja viranomaiskieli. Moni kaipaa rohkaisua ja neuvoja asioidakseen digitaalisessa maailmassa, jossa erilaiset kyberrikollisuuden uhkakuvat voivat pelottaa.

Sähköisten tiedoksiantojen käyttämiseen liittyy etenkin alkuvaiheessa merkittävä oikeusturvan vaarantumisen riski. Digituki on keskeinen hallinnon tukimuoto kansalaisille digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Arkielämän tarpeet digituesta eivät noudata hallinnollisten vastuiden raja-aitoja. Kansallinen digituen koordinointi on Digi- ja väestötietoviraston vastuulla. Arkista digitukea antavat läheisten lisäksi kunnat ja järjestöjen vapaaehtoiset. Kaikilla ei ole läheisiä, joiden osaamiseen voisi tukeutua.

Kunnat ovat digitaalisen muutoksen mahdollistajia koko julkiselle sektorille, ilman että tehtävää on virallisesti tunnistettu.

Valtion virastojen palvelupisteet eivät aina ole lähellä asukkaita. Kuntien paikallinen palveluverkko onkin keskeinen digitaalisten palveluiden käyttöönoton edistämisessä. Kuntien palvelupisteistä haetaan apua myös muiden viranomaisten palveluiden käyttöön – valtion säästöt näkyvät jo nyt kuntien arjessa. Myös järjestökenttään kohdistuvat säästöt vähentävät järjestöjen mahdollisuutta organisoida digitukea ja kouluttaa vapaaehtoisia.

Tarvitsemme digituelle pitkäjänteisen toiminta- ja rahoitusmallin, jossa rahoitusta ohjataan paikalliseen asiakastyöhön ja digisyrjäytymisen ehkäisemiseen. Tukea ja koulutusta digitaalisten palveluiden käyttöön täytyy olla helposti saatavilla. Unohtaa ei tule myöskään tukitarpeita asiointiin, johon liittyy monien eri viranomaisten palveluiden käyttöä, monissa eri palvelukanavissa.

Kunnat ja kaupungit tarvitsevat kohdennettuja resursseja digituen järjestämiseen. Puutteellisen digituen seuraukset ovat inhimillisiä ja yhteiskunnallisia: digisyrjäytymistä, luottamuksen rapautumista hallintoon ja sähköiselle asioinnille asetettujen tuottavuushyötyjen jääminen puolitiehen.

Kallein on sähköinen palvelu, jota ei käytetä.

Elisa Kettunen
johtaja, digitalisaatio ja tietoyhteiskunta, Kuntaliitto

Veli-Matti Keloneva
kehittämisjohtaja, Oulun kaupunki

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Kalevassa 5.4.2025.