Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen:

Vuosikertomus 2023: Kunnat ja kaupungit ottivat ensiaskeleensa elinvoima- ja hyvinvointikuntina

""

Vuoden 2023 alussa otettiin ensiaskeleet kohti uutta elinvoima- ja hyvinvointikuntaa, kun sote- ja pelastustoimen tehtävät siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Mennyt vuosi olikin paitsi kunnan uuden hyvinvointiroolin haltuun ottamisen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspintojen vahvistamisen, myös uuden elinvoimakunnan rakentamisen aikaa. Vuonna 2025 kuntien merkitys koko Suomen onnistumisen varmistajana laajenee jälleen, sillä ne saavat vastuulleen pitkään toivomansa työllisyyden edistämisen ja kotoutumisen palvelut.

Samaan aikaan kuntien väliset erot kärjistyvät edelleen, taloustilanne kiristyy ja väestönmurros edellyttää kaikkia kuntia tekemään päätöksiä palvelujen, kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman turvaamiseksi ja kehittämiseksi myös tulevaisuudessa. Kuntaliitto tekee työtä sen eteen, että kunnat onnistuvat tehtävissään, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä tukee kuntia ja kaupunkeja laaja-alaisesti.

Keväällä 2023 käytiin eduskuntavaalit ja niiden jälkeen hallitusohjelmaneuvottelut, joissa määriteltiin myös kuntien kehittymisen suuntaviivat seuraavan neljän vuoden ajalle. Kuntaliiton tavoitteena oli, että muodostettava hallitus luottaa kuntien kykyyn toimia paikallisesti asukkaidensa hyväksi ja alueensa parhaaksi. Juhannuksen kynnyksellä julkaistuun hallitusohjelmaan kirjattiinkin useita kuntien tärkeinä pitämiä tavoitteita.

Kunnille tärkeimpiä kirjauksia hallitusohjelmassa ovat lupaukset toimintaa jäykistävien normien keventämisestä sekä rahoitusjärjestelmän uudistamisesta.

Kesäkuun 2023 Huomenta kunnat -lähetyksessä arvioimme uunituoreen hallitusohjelman kirjauksia kuntien kannalta optimisesti: arvelimme, että hallitusohjelmaan kirjatun kuntien merkityksen ja itsehallinnon tunnistamisen liittyvän sanoitusten myötä kuntien luottamus valtioon voi hyvinkin parantua sekä keskustelu erilaisista kunnista ja kaupungeista monipuolistua. Näimme mahdolliseksi jopa sen, että kunta-valtio-suhteen ja kunnallisen itsehallinnon kannalta voi käynnistyä kokonaan uusi aikakausi.

Marraskuisena perjantaina 2023 tämä optimismi koki kovan kolauksen, kun valtiovarainministeriö päivitti sote-uudistuksen siirtolaskelmat ja ilmoitti, että valtionosuutta pitää leikata lisää, jotta uudistuksen kustannusneutraalisuus toteutuisi. Uutinen olisi merkinnyt yli 400 miljoonan euron lisäleikkausta vuoden 2024 valtionosuuksiin. Tieto otettiin kuntakentällä vastaan tyrmistyneenä, sillä tieto vesitti pahasti valtuustojen juuri nuijimia verotus- ja budjettipäätöksiä.

Se, miten luottamus tästä kehittyy, on pitkälti kiinni yhteistyöstä suurten yhteisten haasteidemme ratkaisussa sekä norminkevennyksen etenemisessä. Kunnista esimerkiksi norminpurku ei jää kiinni.

Käynnistimme oman norminkeruukampanjamme etunenässä 1. marraskuuta 2023. Tavoitteenamme oli aktivoida kunnat tunnistamaan ja ehdottamaan kevennettäviä normeja. Kun norminkeruu helmikuun puolivälissä 2024 päättyi, lopputuloksena oli yli 500 ehdotusta normien keventämisestä ja lähes 60 ehdotusta erilaisiksi kokeiluiksi.

Me Kuntaliitto ja kunnat uskomme, että jos kunnille antaa joustoa palvelujen järjestämisen tapoihin, toiminnasta ja päätöksenteosta voi tulla virtaviivaisempaa, vaikuttavampaa, joustavampaa ja luovempaa. Kunnat toimivat aina asukkaansa ja alueensa parhaaksi. Kuntaliiton 140 asiantuntijaa puolestaan toimivat jokaisen Suomen kaupungin ja kunnan parhaaksi.

Minna Karhunen
Kuntaliiton toimitusjohtaja

Kirjoittajasta lyhyesti

Minna Karhunen on Kuntaliiton toimitusjohtaja.

Kuntavaalit 13.4.2025

Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!

Tutustu vaalisivustoomme!