Vihreä siirtymä, pienenevät ikäluokat ja TE-uudistus vahvistavat kuntien elinvoimaroolia

Sote -uudistuksen myötä kuntien rooli palveluiden tuottajana kapeni selkeästi. Muutoksen myöstä kuntien toiminnassa painottuvat ennen muuta osaamisen ja toimintaympäristön kehittäminen.  Kun tehtäväkenttä laajenee ensi vuoden alussa työllisyyspalveluilla, voidaan kuntia hyvällä syyllä kutsua elinvoimakunniksi. Kuntien roolin vahvistuminen paikallisen elinvoimaisuuden edistämisessä ei kuitenkaan johdu pelkästään kuntien tehtäväkentässä tapahtuneista ja tapahtuvista muutoksista, vaan siihen vaikuttaa vahvasti myös yritystoiminnan kasvun suuntautuminen vihreän siirtymän toimialoille sekä ikäluokkien pienentymisen myötä lisääntyvä tarve työperäiselle maahanmuutolle.

Kuntien kaavaratkaisut ohjaavat tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentumista

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista hiilineutraalilla energialla. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden tekninen kehittyminen on tehnyt niistä taloudellisesti kilpailukykyisiä. Kun meillä Suomessa on edelleen tilaa tuuli- ja aurinkosähkön tuotannolle, ei ole ihme, että kansainvälisten sijoittajien kiinnostus investoida Suomeen on voimakkaasti kasvanut. Tuuli- ja aurinkovoimaa ei synny ilman näihin toimintoihin kaavassa osoitettavia maa-alueita ja tarvittavia rakennuslupia. Kaavoituksen kautta kunnat ovat hyvin keskeisessä roolissa vihreän siirtymän investointien etenemisessä. Kaavoitus on mitä suurimmassa määrin eri maankäyttöintressien yhteensovittamista, eivätkä tuulivoimapuistot ole olleet niitä helpoimpia tässä mielessä. Jossakin vihreää sähköä on kuitenkin tuotettava. Kannusteena haastavalle kaavoitusprosessille toimii voimaloiden kiinteistöverotuotto ja odotukset sähköä jalostavan tuotannon sijoittumiselle paikkakunnalle.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen myös osin kuntien roolissa

Osaavan työvoiman saatavuus on viimeisten vuosien kuluessa noussut entistä useammin esille yritystoiminnan kasvun esteenä. Työikäisen väestön määrä tulee ilman työperäistä nettomaahanmuuttoa voimakkaasti laskemaan. Työperäisen maahanmuuton ohella työvoiman saatavuutta on mahdollista parantaa kohottamalla työllisyysastetta. Keskeinen elementti työllisyysasteen nostossa on työurien pidentäminen sekä koulutuksen kohdentaminen työelämän tarpeiden mukaisesti. 

Valtaosa ammatillisesta koulutuksesta tuotetaan kuntien omistamien organisaatioiden toimesta, mikä antaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa koulutuksen suuntaamiseen työelämän tarpeiden mukaisesti. Kunnissa ja kuntaomisteisissa kehittämisyhtiöissä työskentelevät lähes 1000 yritysneuvojaa omaavat työnsä kautta vahvan tuntemuksen yritysten kehittymisen suunnasta ja niissä tarvittavan työvoiman osaamistarpeista. Yhdistämällä tämä yritysten työvoimatarpeen tuntemus ensi vuoden alusta työllisyyspalveluissa syntyvään tietoon työttömien työnhakijoiden osaamisesta, syntyy kunnille entistä parempi valmius ohjata koulutusta tarpeiden mukaisesti.

Työvoimapula-aloilla joudutaan entistä useammin etsimään työvoimaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisiltä työmarkkinoilta tehtävät rekrytoinnit ovat useilla alueilla jo arkipäivää ja väestöennusteen antavat olettaa, että ne tulevat entisestään yleistymään. Kansainvälisten rekrytointien onnistumista tuetaan myös julkisten työvoimapalveluiden kautta. Palveluiden saamisessa myös pk-yritysten ulottuville on jatkossa kuntien yritysneuvojilla keskeinen rooli. Useissa tapauksissa työvoiman rekrytointiin voi liittyä myös osaamisen täydentämiseen liittyvää koulutusta, jossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat tärkeä yhteistyökumppani. Vieraskielisten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjonta on suurimmilla kaupunkiseuduilla jo arkipäivää. Työperäisen maahanmuuton yleistymisen myötä siihen syntyy tarve entistä useammassa kunnassa. Kyse on isossa kuvassa työn perässä Suomeen muuttavien ihmisten ja heidän perheidensä kotoutumisesta uusiksi suomalaisiksi. Kotoutumisen edistäminen on niin ikään tulevaisuuden elinvoimakunnan keskeistä tehtäväkenttää, johon myös kolmannen sektorin toimijat on saatava mukaan.

Elinvoiman edistämisen ekosysteemi 

TE-uudistuksen taustalla on tavoite lisätä palveluiden vaikuttavuutta tuomalla ne entistä lähemmäksi asiakasta ja samalla linkittämällä ne entistä tiiviimmin yhteen kunnissa jo nyt tehtävän työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen kanssa. Kyse on monipuolisesta keinovalikoimasta, jossa kukin instrumentti saadaan toimimaan entistä vaikuttavammin, kun sen toteuttajilla on käytössään muiden instrumenttien käytön yhteydessä syntyvää tietoa. Kuntien onnistumisessa työllisyyden ja elinvoiman edistämisessä onkin enemmän kyse eri instrumenttien yhteisvaikutuksesta kuin työllisyyspalveluiden kehittymisestä sinänsä.