Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa lukiokoulutuksessa

Suomen väestörakenne on muutoksessa ja Suomen väestönkasvu onkin viime vuosina ollut nimenomaan nettomaahanmuuton ansiota. Sekä ulkomaisten, ulkomailla syntyneiden että vieraskielisten lukio-opiskelijoiden määrät ovat kasvaneet. Reilu vuosi sitten julkaistussa blogikirjoituksessani tarkastelin etenkin ulkomaan kansalaisia lukiokoulutuksessa.

Tässä kirjoituksessani tarkastelen vieraskielisiä lukio-opiskelijoita eli opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten lukio-opiskelijoiden osuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Osuus on kasvanut yli kolminkertaiseksi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Suurin vieraskielisten osuus lukiokoulutuksessa on Itä-Lapissa, Keski-Karjalassa ja Suupohjan rannikkoseudulla (Sydösterbotten).

Kuva 1: Vieraskielisten osuus (%) kaikista tutkintotavoitteisista lukio-opiskelijoista vuosina 2004‒2023. Tästä voit avata kuvan isompikokoisena.

Vieraskielisten osuuden kasvu selittyy kahdella tekijällä. Ensinnäkin vieraskielisten tutkintotavoitteisten lukio-opiskelijoiden määrä on noussut selvästi. Kun vuonna 2004 vieraskielisiä lukiolaisia oli 3173, oli heitä jo 9873 vuonna 2023. Lisäksi vieraskielisten lukio-opiskelijoiden suhteellinen osuus on kasvanut voimakkaammin, kun lukio-opiskelijoiden kokonaismäärä on vastaavana aikana pienentynyt 8 prosenttia. 

Alueellinen vaihtelu osuuksissa suurta

Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on lähtenyt tasaisen kasvun uralle 2010-luvun alusta lähtien. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Kun vieraskielisten lukio-opiskelijoiden osuus koko maassa viime vuonna oli 8,9 prosenttia, oli osuus sitä suurempi vain Uudenmaan (14,1 %) ja Etelä-Karjalan (10,6 %) maakuntien alueella. Vastaavasti Kainuussa (2,1 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (2,6 %) osuus oli alle kolme prosenttia.

Maakunnittainen tarkastelu ei kuitenkaan lukiokoulutuksen kannalta ole riittävä. Seutukuntakohtainen tarkastelu sopii lukiokoulutukseen kaikkein luontevimmin, sillä yli neljäsosa opiskelijoista aloittaa lukio-opintonsa muussa kuin kotikunnassaan, mutta vain pieni osa eri maakunnassa. Seutukuntatarkastelussa erot tulevat myös selvimmin näkyviin.

Kuva 2: Vieraskielisten osuus (%) kaikista tutkintotavoitteisista lukio-opiskelijoista seutukunnittain vuonna 2023. Tästä voit avata kuvan isompikokoisena.

Puolet seutukunnista on sellaisia, joissa vieraskielisten lukio-opiskelijoiden osuus on yli viisi prosenttia. Helsingin seudulla osuus on 14 prosenttia, mutta viisi seutukuntaa ohittaa Helsingin seudun. Itä-Lapissa osuus on jopa 53 prosenttia ja myös Keski-Karjalassa, Suupohjan rannikkoseudulla, Imatran seudulla sekä Torniolaaksossa osuudet ovat Helsingin seutua suurempia. 

Vastaavasti monessa seutukunnassa vieraskielisten lukio-opiskelijoiden osuus on edelleen hyvin marginaalinen. Vaikuttaa siltä, että vieraskielisten lukiolaisten osuudet ovat Helsingin seudun lisäksi suurimpia tyypillisesti rajaseudulla, joko itä- tai länsirajalla sijaitsevissa seutukunnissa. Tämä onkin maantieteellisesti hyvin luonnollista.

Suurin vieraskielisten osuus kaupunkimaisissa kunnissa

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelen koulutuksen järjestäjää ja oppilaitosta laajempaa tasoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että etenkin suurimmissa kaupungeissa, joissa on useita lukioita, vieraskielisten opiskelijoiden määrät ja osuudet voivat vaihdella suurestikin oppilaitosten välillä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin lukioissa osuus vaihtelee 1 ja 47 prosentin välillä.

Kuva 3: Vieraskielisten osuus (%) kaikista tutkintotavoitteisista lukio-opiskelijoista kuntaryhmittäin vuosina 2004‒2023. Tästä voit avata kuvan isompikokoisena.

Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on suurin kaupunkimaisissa kunnissa ja pienin taajaan asutuissa kunnissa. Osuudet ovat kahdessa vuosikymmenenessä kasvaneet kaikissa kuntatyypeissä, mutta maaseutumaisten kuntien kehitys on viime vuosina erkaantunut taajaan asuttujen kuntien tilanteesta.

Kaupunkimaisissa kunnissa osuuden kasvu selittyy lähinnä vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvulla. Sen sijaan sekä taajaan asutuissa kunnissa että maaseutumaisissa kunnissa osuuden kasvun taustalla ovat sekä vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvu että kokonaisopiskelijamäärän lasku.  Maaseutumaisissa kunnissa tutkintotavoitteisten opiskelijoiden määrä onkin laskenut 38 prosenttia.

Venäjä yleisin vieraskielisten äidinkieli

Venäjä on selvästi yleisin vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieli − jopa viideosalla vieraskielisistä lukio-opiskelijoista äidinkielenä on venäjä. Sen jälkeen yleisimmät ovat arabia, somali ja viro. Vaikka lukiolaisten äidinkielten kirjo Suomessa on laaja, on se toisaalta kuitenkin hyvin keskittynyt. Kaksitoista yleisintä kieltä kattavat nimittäin 72 prosenttia vieraskielisten äidinkielistä.

Kuva 4: Vieraskieliset lukio-opiskelijat äidinkielen mukaan vuonna 2023. Tästä voit avata kuvan isompikokoisena.

Vieraskielisten määrän muutosten lisäksi myös eri äidinkielten suhteelliset osuudet muuttuvat ajassa. Siitä selvää indikaatiota nähdään vertailtaessa uusia lukio-opiskelijoita kaikkiin opiskelijoihin. Äidinkielenään ukrainaa puhuvien osuus näyttää olevan voimakkaimmin nousussa lukiolaisten keskuudessa. Tämä liittyy luonnollisesti ukrainalaisopiskelijoiden määrän kasvuun, josta olen kirjoittanut aikaisemmin.

Opiskelijoiden äidinkielten moninaisuus on sekä mahdollisuus että haaste kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Konkreettisimmillaan vieraskielisten opiskelijoiden määrän ja osuuden kasvu näkyy siinä, että yhä useampi oppilaitos tarjoaa suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta. S2-oppimäärän suorittaneiden määrä onkin kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Todennäköistä on, että S2/R2-opiskelijoiden määrä jatkaa kasvuaan myös tulevina vuosina.