Varhaiskasvatuksen kehittäminen vaatii aikaa ja osaavaa henkilökuntaa

Vuosi 2023 on varhaiskasvatushommissa ollut aiempien vuosien tapaan melko kiireinen. Edellisen hallituksen lainsäädäntöuudistuksia on kunnissa toimeenpantu urakalla. Kaikilla muutoksilla on vaikutuksia päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tapahtuvaan toimintaan lasten kanssa sekä hallinnointiin ja järjestämisen kustannuksiin. Tehtyjen muutosten mahdolliset positiiviset vaikutukset näyttäytyvät vasta tulevina vuosina. 

Uuden hallituksen hallitusohjelmassa on paljon varhaiskasvatukseen vaikuttavia kirjauksia, mikäli kauniit lauseet etenevät toteutukseen saakka. Hengähdystaukoa ei ole tulossa. 

Valitettavasti hallitusohjelmaan kirjattujen asioiden toteuttamiseen ei ole varattu yhtään rahaa. Kaikkien mahdollisten uudistusten rahoitus siis todentuu tai on todentumatta vuosittaisissa valtion talousarviokeskusteluissa. Rahoituksen osalta on tärkeää laskea tarkasti mahdollisten muutosten kustannusvaikutukset, koska kunnat kustantavat varhaiskasvatuksen järjestämisen lähes kokonaan omilla verorahoillaan. Valtio toki osallistuu rahoitustalkoisiin peruspalvelujen valtionosuuden kautta, mutta sen vaikutus valtakunnallisesti on melko pieni, alle 20 prosenttia kokonaisuudesta. Jos asia kiinnostaa lisätietoa Kuntaliiton nettisivuilta. 

Yksi ehkä yllättäväkin muutos tapahtui vuoden 2022 aikana. Alle kolmevuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen kasvoi merkittävästi. Varhaiskasvatukseen osallistui vuonna 2022 noin 6 000 alle kolmevuotiasta lasta enemmän kuin aiemmin. Itse asiassa osallistuvien lasten määrä tältä osin kasvoi korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin.

Myös muilta osin lasten osallistuminen on ollut kasvussa. Varhaiskasvatuksessa on siis tilanne, jossa ikäryhmät ovat edellistä pienempiä, mutta palveluun osallistuu lukumääräisesti kuitenkin aiempia vuosia enemmän lapsia. Henkilöstötarve on eläköitymisen ja lapsimäärän kasvun takia edelleen kasvava. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstöhaasteet eivät ole siis helpottuneet. Hallitusohjelmassa on lupauksia varhaiskasvatuksen opettajien valmistumismäärien lisäämisestä 1 400 opettajaan vuosittain. Samalla tavalla on luvattu lisätä varhaiskasvatuksen sosionomien koulutusmääriä, tosin tarkkoja lukuja heidän osaltaan ei ole sanottu. Lupaukset ovat hyviä, mutta auttavat vasta kun ne todellisuudessa toteutuvat. Valitettavasti hallitusohjelmassa edellä mainituille lisäyksille ei ole varattu rahoitusta. Ensivuoden osalta tiedossa on 800 000 euron lisäpanostus varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen. Mutta käsitykseni mukaan se koskee ainoastaan ensi vuotta - mitä tapahtuu jatkossa ei vielä tiedetä.

Riittävätkö rahamme?

Koska varhaiskasvatus on kunnissa rahoituksellisesti suurin kustannuserä heti perusopetuksen jälkeen, on myös huoli mihin kaikkeen varamme riittävät. Miten turvataan kaiken muun ohella laadukas varhaiskasvatus jokaiselle lapselle? Koska rahaa ei ehkä painokoneista lisää tule, on myös pohdittava voisiko joistakin tehtävistä ja velvoitteista luopua, varhaiskasvatuksessakin. 

Kuntaliitto on pyytänyt kunnista ajatuksia siitä, olisiko joistakin normeista mahdollista luopua tai niitä joiltakin osin keventää. Varhaiskasvatuksen osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi eri suunnitelmavelvoitteista luopumista ja niiden tekemistä toisin. Voisiko se vapauttaa työntekijöiden resurssia enemmän lapsiryhmätyöhön? Mitoitusten muuttamien ei ole tarkoituksenmukaista, mutta niistäkin on uskallettava keskustella. 

Varhaiskasvatuksen osalta on vakavasti pohdittava huoltajien velvoitteita. Miten esimerkiksi poissaoloista tulisi ilmoittaa ja mitä seurauksia siitä voisi olla, jos varattua paikkaa ei käytä eikä poissaolosta vaivaudu ilmoittamaan. Monissa muissa palveluissa käyttämättä jätetystä aikavarauksesta voidaan esimerkiksi periä maksu. Tulee myös vakavasti pohtia varhaiskasvatusaikaa - voisiko sitä jollakin periaatteella rajata? 

On syytä tarkkaan pohtia, mistä asioista tulee määrätä valtakunnallisesti ja minkä asioiden osalta paras tietämys onkin kunnassa lähellä kuntalaisia. Kuntaliitto on aloittanut norminmurtajat -kampanjan, jossa nostetaan esille erilaisia normeja ja velvoitteita. Niihin voi tutustua norminmurtajat sivustolla. 

Varhaiskasvatuksen osalta on mahdollisesti jo syksyllä odotettavissa seuraava lakimuutos, jossa uudistetaan palvelusetelitoimintaan sovellettavaa lainsäädäntöä hallitusohjelman mukaisesti. Lisäksi odottamassa on varhaiskasvatuksen yksityisen toiminnan 1.1.2023 voimaan tulleen lupamenettelyn muuttaminen ilmoitusmenettelyksi, kuten ennen muutosta. Hallitusohjelmassa on lisäksi mainita päiväkodin johtajan kelpoisuuden muuttamisesta siten että päiväkodin johtajaksi voisi kelpoistua myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kautta. Jää nähtäväksi, miten näiden hallitusohjelmakirjausten osalta edetään. 

Kärjistyneestä somekeskustelusta ja henkilöstöhaasteista huolimatta uskallan todeta, että Suomessa edelleen tehdään hyvää varhaiskasvatustyötä päivittäin. Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja lähijohtajat puuttuvat ongelmiin ja etsivät ratkaisuja yhdessä työntekijöiden, perheiden ja lasten kanssa rohkeasti joka päivä. 

 Ikävien uutisten ohella on hyvä muistaa, että suurimmassa osassa päiväkoteja tai perhepäivähoitoa asiat edelleen toimivat, johtaminen kukoistaa ja lapset saava laadukasta varhaiskasvatusta. Seuraavien vuosien aikana tulee rohkeasti keskittyä enemmän tukemaan niitä, joilla asiat eivät ole kunnossa. 

Arvostan suuresti sitä työtä mitä varhaiskasvatuksen ammattilaiset tekevät joka päivä ja toivon todella, että kykenemme tekemään sellaisia taloudellisesti kestävällä pohjalla olevia ratkaisuja, joilla voidaan turvata pienten lasten laadukas varhaiskasvatus myös tulevaisuudessa.