Vahvistunut väestöennuste eriyttää kuntia entisestään

Tilastokeskuksen syksyn 2024 väestöennuste yllätti kaikki positiivisuudellaan. Kun edellisen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku olisi vuonna 2070 noin 5,4 miljoonaa, niin uusin väestöennuste ennakoi Suomen väkimääräksi kyseisenä vuonna 6,5 miljoonaa henkilöä. Tämänkaltainen väestömäärän kasvu merkitsisi Suomeen tulevina vuosina oletettua selvästi voimakkaampaa talouskasvua ja tasapainoisempaa julkista taloutta.

Tilastokeskuksen väestöennuste kuvaa sitä, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen väestökehitys jatkuisi muuttumattomana seuraavat vuosikymmenet. Väestöennuste on pitkän aikavälin trendiennuste, jossa pienetkin erot valituissa oletuksissa syntyvyydestä, kuolevuudesta ja maahanmuutosta kumuloituvat ja heiluttavat pitkän aikavälin ennustetta hyvinkin paljon. Viimeisimmän kymmenen vuoden ajan väestöennuste on laskenut heikentyneen syntyvyyden vuoksi. Nyt ennustetta kohensi kasvanut nettomaahanmuutto-oletus. Maahanmuutto on lisääntynyt viime vuosina muun muassa Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten takia.

Oletusten vaihtelusta huolimatta väestörakenteen muutoksen iso kuva on pysynyt jo pitkään varsin ennallaan: Väestön eliniän pidetessä yli 65-vuotta täyttäneitä on Suomessa tulevina vuosikymmeninä yhä enemmän ja nuorten ikäluokkien koko on selvästi pienempi kuin vanhempien ikäluokkien.

Matala syntyvyys haastaa paitsi kuntia niin myös maakuntia ja hyvinvointialueita 

Alueittainen väestöennuste ulottuu nyt vuoteen 2045 asti. Nettomaahanmuuton vahvistuminen näkyy positiivisesti myös alueellisissa luvuissa, mutta syntyvyyden lasku ja maan sisäinen maassamuutto eriyttävät kuntakenttää edelleen. Luonnollinen väestönlisäys keskittyy yhä harvempiin kuntiin ja lisääntynyt nettomaahanmuutto kasvukeskuksiin voimistaa kehitystä entisestään. 

Tilastokeskuksen mukaan syntyneiden määrä oli kuolleiden määrää suurempi 31 kunnassa vuoden 2023 aikana. Vastaavalla syntyvyyden tasolla tällaisia kuntia olisi 18 vuonna 2035 ja enää 13 vuonna 2045. Sama kehitys näkyy myös maakuntatasolla ja hyvinvointialueilla. Kaikkien maakuntien luonnollinen väestönlisäys on miinuksella vuonna 2045, joten väestönkasvu jopa esimerkiksi Uudellamaalla tulee olemaan muuttoliikkeen, etenkin maahanmuuton, varassa. Nuorten ikäluokkien pienentyminen näkyy kuntien budjeteissa erityisesti pienenevinä valtionosuuksina. 

Kaikkien kuntien on varauduttava väestöennusteen viimeistään nyt

Väestöennuste on kunnille tärkeä työkalu. Sitä seurataan ja hyödynnetään paljon erilaisten strategioiden, ennusteiden ja suunnitelmien laadinnassa. Väestöennuste osoittaakin kunnille kehityssuunnan, jonka toteutumiseen tulee varautua.

Vaikka kuntien palveluja uudistetaan koko ajan toteutuneen väestökehityksen perusteella, niin moni väestöään menettävä kunta haluaa pitää kiinni palveluistaan viimeiseen asti. Sen vuoksi heikentyvä väestöennuste on voitu kuitata päätöksenteossa sillä, että juuri meidän kunnassamme kehitys saadaan käännettyä parantamalla palveluiden laatua ja houkuttelemalla kuntaan uusia asukkaita. Palveluja voidaan parantaa esimerkiksi maksuttomalla varhaiskasvatuksella tai rakentamalla kuntaan uusi, entistä ehompi koulurakennus. 

Kuntaan voidaan saada näillä keinoilla uusia asukkaita, mutta kilpailu kuntalaisista heikentää aina kunnan käyttötaloutta ja kasvattaa velkaantumista. Jos kunnalla ei ole muita ässiä hihassaan niin taloudelliset ja toiminnalliset riskit kasvavat pidemmällä aikavälillä. Keskittymällä vain yksittäisen kunnan palvelujen säilyttämiseen, menetetäänkin mahdollisuus kustannusten jakamiseen ja osaamisen kehittämiseen yhdessä naapurikuntien kanssa. 

Kuntien talouden tila on heikentynyt kuluvana vuonna poikkeuksellisella tavalla, eikä korjausliikettä ole näköpiirissä moneen vuoteen. Viimeistään nyt uuden väestöennusteen kehitykseen on varauduttava kaikissa kunnissa. Väestöennuste antaa näkymää alueellisiin palvelutarpeisiin erityisesti isojen infrainvestointien edessä ja mahdollistaa keskustelun siitä, voisiko kunta saavuttaa laadukkaammat palvelut yhdessä naapurikuntien kanssa. Tätä niin sanottua älykästä sopeutumista on tehtävä kaikenkokoisissa kunnissa, kaikissa maakunnissa sekä myös kuntien sisällä. Kyse on julkisten varojen vastuullista käytöstä sekä kuntakentän itsemääräämisoikeuden säilyttämisestä. 

Työikäinen väestö kasvaa vain harvoissa kunnissa

Monesti kuntien päähuomio kiinnittyy väestöennusteessa syntyvien lapsien, koululaisten tai kuntaan muuttaneiden asukkaiden lukumääriin. TE-palveluiden siirtyessä kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi huomiota tulee kiinnittää yhä voimallisemmin työikäisten määrän kehitykseen. Se antaa pohjaa myös kuntien veroennusteiden suunnalle tulevaisuudessa. 

Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella Suomen työikäinen väestö kasvaa vuoteen 2045 mennessä reippaasti, reilulla 300 000 henkilöllä. Näkymä on koko maan tasolla positiivinen, vaikka siihen sisältyykin huomattavaa epävarmuutta alaspäin. 

Kunnittain tarkasteltuna näkymä 15–65-vuotiaiden määrän kehitykseen ei ole kuitenkaan helppo. Työikäinen väestö kasvaa vuoteen 2045 mennessä vain joka viidennessä kunnassa. Ainoastaan 8 kunnassa työikäisen väestön määrä nousee yli 10 000 henkilöllä. Peräti 241 kunnassa työikäisten määrä laskee. Erityisen voimakkaasti työikäinen väestö supistuu väestöennusteen mukaan Itä-Suomessa. 

Suomi tulee olemaan 20 vuoden kuluttua hyvin erinäköinen paikka erityisesti työikäisen väestön keskittymisen kautta. Tilanne haastaa niin kuntia, yrityksiä, työnhakijoita kuin koulutuksen järjestäjiä. Menestymistä määrittää kaikkien toimijoiden yhteistyö ja kilpailukyky.