Vahvempaa valtakunnallista sitoutumista vihreään siirtymään

Julkisen talouden näkymät ovat mittavista sopeuttamispäätöksistä huolimatta kokonaisuudessaan heikot. Kaikki ennusteet povaavat tulevaisuudessa edelleen heikkoa talouskasvua, ja koska väestönkasvua ei ole näkyvissä, tarvitaan maahanmuuttoa. Miltä kuntien tulevaisuus näyttää? Voiko suuntaus kääntyä, ja voidaanko talous pelastaa ilman jatkuvaa säästämistä ja palveluiden leikkaamista? Minkälaisia kehitysmahdollisuuksia kunnilla on?

Vihreän siirtymän merkitys kilpailutekijänä globaalissa taloudessa on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. Tätä kehitystä jouduttaa joukko globaaleja kestävyyshaasteita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus, luontokato ja ekosysteemien tuhoutuminen. Tarvitaan koko yhteiskunnan ja talouden läpäiseviä rakenteellisia uudistuksia, jotka muodostavat EU:n uuden kasvustrategian ytimen. 

Sveriges kommuner och regioner (Kuntaliiton sisarorganisaatio Ruotsissa) on raportissaan ”Vem ska stå för risken?” (Kuka vastaa riskistä?)  analysoinut vihreän siirtymän merkitystä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja Ruotsin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Raportissa kuvataan teollisuuden sijoittumisen etuja, haittoja ja riskejä sekä sen vaikutuksia yksittäisiin kuntiin. Yhteenvetona todetaan, että niin yritykset kuin kunnat ja alueetkin investoivat jo nyt, ja kuntiin sijoittuvan teollisuuden tueksi tarvitaan myös valtion panostusta. Sama pätee myös Suomessa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal vaatii tulevien vuosien aikana sekä valtavia investointeja että isoa panostusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Ohjelma merkitsee talouden mittavaa ekologista rakenneuudistusta, joka muuttaa rajusti eri toimialojen voimasuhteita ja työmarkkinoiden ammattirakennetta. Työpaikkojen odotetaan lisääntyvän biotalouden, kiertotalouden ja puhtaan tekniikan parissa. Kilpailu maailmanlaajuisilla markkinoilla on suurta, mutta Suomi kehittyy paikallisesti ja kunnilla on tärkeä rooli tässä kehityksessä.

Kuntiin sijoittuvat yritykset tarvitsevat tonttimaata ja panostuksia infrastruktuuriin. Koulutuksen pitää vastata innovoinnin, luovuuden ja teknisen kehityksen tarpeeseen. Hyviä palveluita, kouluja, kulttuuria jne. tarvitaan jatkossakin, jotta voimme ottaa vastaan uusia asukkaita – työntekijöitä. Nämä tehtävät ja kustannukset lankeavat tänä päivänä pitkälti kunnille.

Tarvitaan valtakunnallisia panostuksia

Kunnat joutuvat ottamaan kohtuuttoman suuren taloudellisen riskin. Nyt tarvitaan laajempaa kansallista sitoutumista vihreään siirtymään. Tarvitaan valtakunnallisia panostuksia infrastruktuuriin, koulutukseen, työperäiseen maahanmuuttoon ja kotouttamiseen. Kunnat maksavat tällä hetkellä noin puolet maan liikkuvuuspalveluista ja yleisestä infrastruktuurista. Yksittäiset kunnat eivät voi ottaa kantaakseen koko taloudellista riskiä samaan aikaan kun valtio saa verotuotot. Asumiseen kohdistuvaa valtion tukea on uudistettava pikimmiten, jotta kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus voidaan taata pitkällä aikavälillä. 

TE-palveluiden uudistus antaa kunnille ja alueille mahdollisuuden lisätä yhteistyötä ja vahvistaa omaa kilpailukykyään. Toivon, että kunnilla on voimaa tarttua tähän tilaisuuteen ja että valtio korvaa kunnille uudistuksen täysimääräisesti. 

Jatkossa näiden käynnissä olevien suurten panostusten riskit, kustannukset ja tuotot on jaettava tasapainoisemmin, ja on ymmärrettävä kuntien ratkaiseva merkitys vihreän siirtymän toteutumisessa.

Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on ratkaisevaa, että uskallamme investoida ja tehdä muutoksia, mutta ennen kaikkea se on tärkeää talouden negatiivisen suuntauksen kääntämiseksi ja kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja osaamisen turvaamiseksi. Kunnat ovat avainasemassa, ja sinun kuntasi voi olla edelläkävijä!