Ukrainalaisopiskelijoiden määrä kasvanut lukiokoulutuksessa
Viron ja Venäjän kansalaiset ovat kansalaisuuden mukaan suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomen lukiokoulutuksessa. Ukrainan kansalaiset ovat tällä hetkellä kuitenkin jo kolmanneksi suurin ulkomaalaisryhmä sekä tutkintotavoitteisten että kaikkien lukio-opiskelijoiden joukossa.
Muutos on ollut nopea. Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin kymmenen vuotta sitten keväällä 2014. Tällöin alkoi myös Itä-Ukrainan sota Ukrainan hallituksen sekä Venäjän tukemien separatistien välillä. Ukrainalaisopiskelijoiden määrä Suomen lukiokoulutuksessa pysyi kuitenkin pitkään hyvin pienenä.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa käännekohta
Tilanne muuttui kaksi vuotta sitten, kun Venäjä aloitti avoimet sotatoimet ja laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut miljoonat ihmiset lähtemään kodeistaan ja hakemaan turvaa EU:sta ja muista naapurimaista.
Euroopan Unioni aktivoi jo maaliskuun 2022 alussa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin. EU-maat ovat viimeksi syksyllä 2023 sopineet tilapäisen suojelun jatkamisesta maaliskuuhun 2025 saakka. Suomeen on saapunut Ukrainasta yli 60 000 pakolaista, jotka ovat saaneet oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella.
Kun ukrainalaisten määrä Suomessa on kasvanut, näkyy muutos myös koulutuksen kentällä. Ukrainasta paenneiden suurimmat osallistujamäärät kohdentuvat etenkin perusopetukseen ja perusopetukseen valmistavaan opetukseen, mutta myös varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen.
Kuva 1: Ukrainan kansalaiset Suomen lukiokoulutuksessa 2022–2024
Suomessa joko tutkintotavoitteisessa tai ei-tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa opiskelevien Ukrainan kansalaisten määrä lähestyy pian 400 opiskelijan rajaa. Opetushallitus onkin laatinut koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tueksi hyvän tietopaketin Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuuksista Suomen lukiokoulutuksessa.
Aluksi todennäköisesti sekä riittämätön suomen tai ruotsin kielen taito että ukrainalaisten oppilaitosten ja sikäläisen opetusministeriön tarjoamat etäopiskelumahdollisuudet lykkäsivät lukiokoulutukseen hakeutumista Suomessa. Ukrainalaisopiskelijoiden määrä lukiokoulutuksessa on kasvanut kuitenkin selvästi sekä syksyllä 2022 että 2023. Tyypillistä on ollut aloittaa lukio-opinnot Suomessa lukuvuoden vaihteessa.
Aineopiskelu sekä IB-lukiokoulutus suosittuja
Hieman yli puolet ukrainalaisista lukio-opiskelijoista Suomessa osallistuu tutkintotavoitteiseen lukiokoulutukseen. Useimmat heistä opiskelevat ylioppilastutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Useampi kuin joka kymmenes ukrainalainen lukio-opiskelija opiskelee IB-lukiossa (International Baccalaureate), jossa opetuskielenä on englanti.
Yli neljännes ulkomaisista lukio-opiskelijoista opiskelee ei-tutkintotavoitteisessa koulutuksessa aineopiskelijoina. Osuus on kaksi kertaa niin suuri kuin suomalaisopiskelijoilla. Ukrainalaisopiskelijoilla osuus on vielä selvästi suurempi: lähes puolet lukio-opiskelijoista on yhden tai useamman aineen aineopiskelijoita.
Kuva 2: Lukio-opiskelijat tavoitetutkinnon mukaan helmikuussa 2024
Enemmistö ukrainalaisista lukio-opiskelijoista Suomessa on 18-vuotiaita tai sitä nuorempia, mutta 38 prosenttia on yli 18-vuotiaita. Vaikuttaa siltä, että lukio-opintojen aloittaminen Suomessa on ainakin osalla hieman myöhentynyt.
Alueellisesti ukrainalaisia lukio-opiskelijoita on eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Uudellamaalla heitä on toiseksi eniten, mutta sekä Uudellamaalla että Pirkanmaalla heidän osuutensa on selvästi aliedustettu verrattuna kaikkien lukiolaisten alueelliseen jakautumiseen. Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa taas heidän osuutensa on suhteellisesti suurempi maakunnan kokoon nähden.
Enemmistöllä ukrainalaislukiolaisista kotikunta Suomessa
Ukrainasta sotaa paennut voi hakea kotikuntaoikeutta Suomesta asuttuaan maassa vuoden, jos hänellä on suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi aiemmin haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa. Tällä hetkellä selvällä enemmistöllä ukrainalaisista lukio-opiskelijoista on kotikunta Manner-Suomessa.
Alle 18-vuotiaat kotikuntaoikeuden saaneet ukrainalaiset ovat suomalaisnuorten tavoin myös oppivelvollisia. Tällä hetkellä noin puolet tutkintotavoitteisista ukrainalaisista lukio-opiskelijoista on oppivelvollisia ja kaikista ukrainalaista lukio-opiskelijoista oppivelvollisia on noin 40 prosenttia.
Ukrainalaisten opiskelijoiden määrän kasvu suomalaisessa lukiokoulutuksessa on ollut nopeaa kahden viimeisen vuoden aikana. Todennäköistä on, että kasvu jatkuu myös ensi lukuvuonna, kun osa nyt perusopetuksessa tai tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa olevista nuorista jatkaa toiselle asteelle.
Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää