Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suosio kasvussa
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välisen nivelvaiheen TUVA-koulutus eli tutkintokoulutukseen valmentava koulutus käynnistyi ensimmäistä kertaa kaksi vuotta sitten syksyllä 2022. Se yhdisti ja korvasi aiemmat perusopetuksen lisäopetuksen, lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi.
Tänä syksynä käynnistyi TUVA-koulutuksen kolmas lukuvuosi. Koulutus on laajuudeltaan vuoden mittainen, mutta tarkoituksena ei ole, että kaikki opiskelijat ovat koko vuoden TUVA-koulutuksessa. TUVA-koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen joko lukio- tai ammatilliseen koulutukseen. Opiskelijalla onkin mahdollisuus siirtyä lukio- tai ammatilliseen koulutukseen myös kesken TUVA-koulutuksen.
Kuva 1: TUVA-opiskelijat syyskuun tilastointipäivänä 2022‒2024 rahoitusjärjestelmän mukaan.
TUVA-koulutus on ollut suosittua. Syyskuun 2024 tilastointipäivänä TUVA-koulutuksessa opiskeli jo lähes 7 700 opiskelijaa. Määrä on kasvanut vuosittain ja se on yli 1 500 opiskelijaa suurempi kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Vain osa opiskelijoista tulee TUVA-koulutukseen perusopetuksen jälkeisen yhteishaun varsinaisen haun kautta. Opiskelijamäärä vaihtelee lukuvuoden aikana, kun opiskelijat liikkuvat TUVAn ja muun koulutuksen välillä. Kahtena ensimmäisenä lukuvuotena suurin opiskelijamäärä on ollut tammikuussa.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko pohjana
TUVA-koulutusta voivat järjestää järjestämisluvan saaneet koulutuksen järjestäjät. Siirtymäsäännöksen perusteella perusopetuksen lisäopetuksen järjestämisluvan haltija saa järjestää TUVA-koulutusta vielä heinäkuun 2025 loppuun saakka. Lisäksi kunta voi lain (1215/2020) 3.2 §:n mukaan järjestää TUVA-koulutusta ilman järjestämislupaa, jos sillä ei ole lukio- tai ammatillisen koulutuksen järjestämislupaa tai jos koulutuksen alueellinen tarve ei ole pysyväisluonteista.
Ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) järjestämisluvan haltijoille myönnettiin laissa automaattisesti TUVA-koulutuksen järjestämislupa. Näin TUVA-koulutuksen järjestäjäverkko rakentui pääosin aiemman VALMA-koulutuksen järjestämisverkon pohjalle. Valtionosuusrahoitus koulutukseen osoitetaan järjestämisluvan mukaisen rahoitusjärjestelmän perusteella.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät pääosassa
Tänä lukuvuonna 53 ammatillisen koulutuksen, 5 lukiokoulutuksen ja 28 perusopetuksen järjestäjää järjestää TUVA-koulutusta. Tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, tapahtuuko järjestäjäverkossa muutoksia, kun perusopetuksen lisäopetuksen järjestämisluvan haltijoiden siirtymäaika päättyy tämän lukuvuoden lopussa. 38 prosenttia TUVA-opiskelijoista opiskelee Uudellamaalla, mutta koulutusta on kaikkien maakuntien alueella.
88 prosenttia TUVA-opiskelijoista opiskelee ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän mukaan rahoitetussa koulutuksessa. Viisi prosenttia opiskelee lukiokoulutuksen ja seitsemän prosenttia perusopetuksen rahoitusjärjestelmän mukaan rahoitetussa TUVA-koulutuksessa. Kaksi prosenttia opiskelee ruotsinkielisessä koulutuksessa ja ruotsinkielisen TUVA-koulutuksen järjestäjäverkko onkin suomenkielistä verkkoa harvempi.
Kuva 2: TUVA-opiskelijat oppivelvollisuuden mukaan rahoitusjärjestelmittäin.
63 prosenttia TUVA-opiskelijoista on oppivelvollisia. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että yli kolmannes TUVA-opiskelijoista on muita kuin oppivelvollisia. Osuudet eivät riipu siitä, minkä rahoitusjärjestelmän mukaisessa koulutuksessa opiskelijat opiskelevat. Opiskelijoiden sukupuolijako on myös hyvin tasainen ‒ noin puolet TUVA-opiskelijoista on miehiä ja puolet naisia. 10 prosenttia TUVA-opiskelijoista on erityisen tuen ja 14 prosenttia vaativan erityisen tuen opiskelijoita.
Koulutus sekä oppivelvollisille että muille jatko-opintovalmiuksia tarvitseville
40 prosenttia tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijoista on täysi-ikäisiä. Mielenkiintoinen havainto on, että aikuisopiskelijat jakautuvat hyvin tasaisesti eri ikäluokkiin. TUVA-koulutus ei ole ainoastaan nuorten koulutusmuoto, vaikka selvä enemmistö on alle 18-vuotiaita nuoria. TUVA-koulutus onkin tarkoitettu sekä oppivelvollisille että muille jatko-opintovalmiuksia tarvitseville henkilöille, kuten maahanmuuttajille ja aikuisopiskelijoille.
Kuva 3: TUVA-opiskelijat ikäryhmittäin (%).
60 prosenttia opiskelijoista on Suomen kansalaisia ja 40 prosenttia muiden maiden kansalaisia. Ukrainalaiset ovat selvästi suurin ryhmä muiden maiden kansalaisten joukossa: 40 prosenttia muista kuin suomalaisista TUVA-opiskelijoista on ukrainalaisia. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän mukaisessa TUVA-koulutuksessa heitä on jopa yli puolet ulkomaisista opiskelijoista. 46 prosentilla TUVA-opiskelijoista 20.9.2024 äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Ukraina oli selvästi yleisin ja sen jälkeen venäjä ja arabia.
TUVA-koulutuksen alku ollut rohkaiseva
Owal Group julkaisi kesäkuussa 2024 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta laatimansa selvityksen TUVA-koulutuksesta. Selvityksestä ilmenee, että yleisesti opiskelijat ovat tyytyväisiä TUVA-koulutuksen toteutukseen ja opetukseen. Koulutuksen järjestäjät suhtautuivat enimmäkseen myönteisesti TUVA-koulutuskokonaisuuteen, ja kehitettävää nähtiin erityisopettajien riittävässä määrässä, rahoitusjärjestelmän toimivuudessa sekä opiskelijoiden valmiuksien vahvistamisessa lukiokoulutukseen liittyen.
Selvityksen mukaan valtaosa TUVA-opiskelijoista siirtyy ammatilliseen koulutukseen. Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta onkin syytä kehittää siten, että se palvelee myös lukiokoulutukseen jatkavia opiskelijoita. Tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota, kun valtaosa TUVA-koulutuksen järjestäjistä on ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Samoin on syytä seurata TUVAn opiskelijamääriä, ettei TUVAsta kehity osalle opiskelijoista tarpeetonta välivaihetta ennen toisen asteen opintoja.
Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää