Tutkimus kuntien palvelutuotannon menoista tarjoaa uutta tietoa valtionosuusuudistukseen

Elokuussa tuli vuosi täyteen kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistusta. Tunnelma on odottava. Poliittista keskustelua kuntien valtionrahoituksen tulevaisuudesta, selvityshenkilöiden esitystä ja ensimmäisiä kuntakohtaisia ennakkolaskelmia odotetaan kuntakentällä kuumeisesti. 

Syyskuun alussa odottavaa palkittiin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi 6.9. tutkimuksen kuntien palvelutuotannon menoista sote-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Tutkimuksen tilaajana on valtiovarainministeriö sillä ajatuksella, että tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää meneillään olevan valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä. 

VATTin tutkimus tarjoaa uutta tilastollisin menetelmin tutkittua tietoa kunnan väestön ikärakenteen sekä muiden tekijöiden yhteydestä palveluiden menoihin. Tutkimus keskittyy uuden kunnan sivistystoimen tehtäviin ennen TE-uudistuksen voimaantuloa. Tutkimusaineistona VATT on käyttänyt kuntien talous- ja toimintatietoja vuosilta 2018–2022. Tutkimuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi VATT on julkaissut myös muuttujakuvaukset ja estimointien aineistot koodeineen verkkosivuillaan. 

Tutkimuksen perustaksi on otettu voimassa olevan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteet. Tiettyjä muutoksiakin VATT on tehnyt. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän kunnan vieraskielisten määrää kuvaava muuttuja on korvattu syntyperä ulkomailla -muuttujalla. Ruotsinkielisten osuus on korvattu kaksikielisen kunnan vähemmistökielisten osuudella. Nykyinen saaristokriteeri on korvattu saaristoliikenteen varassa tai ilman kiinteää yhteyttä olevan väestön osuudella. 

Tutkimuksessa käytetty regressioanalyysi soveltuu VATTin mukaan hyvin valtionosuuden perushintojen ja kerrointen suuruuden arviointiin. Toisaalta VATT toteaa, että erityisiä haasteitakin tutkimukseen liittyy. Suurin tällainen on esimerkiksi 16+ ikäryhmän perushinta, jonka tutkimuksella saatu taso on yli kymmenkertainen verrattuna nykyisen järjestelmän vastaavaan. 

VATTin tutkimus osoittaa, että nykyiseen valtionosuusjärjestelmään sisältyy kriteereitä, joiden teoreettinen perusta on heikko. Työttömyyden, koulutustaustan, työpaikkaomavaraisuuden ja väestön kasvun poistaminen valtionosuuskriteeristöstä vaikuttaisi VATT tulosten mukaan perustellulta. VATT myös toteaa, että suurten kuntakohtaisten muutosten tasoituksessa voidaan hyödyntää järjestelmään tuotavia lisäosia tai muita erillisratkaisuja sekä siirtymäaika- ja tasausjärjestelyjä. 

Ekonometrisen tutkimuksen tuloksiin liittyy aina harhaa ja epävarmuutta. Toisaalta nyt julkaistu VATTin tutkimus on tuorein tieteellinen arvio kuntien ominaisuuksien ja toimintamenojen välisistä riippuvuussuhteista valtionosuusjärjestelmän uudistamisen tueksi. 

VATTin tutkimus ei riitä uudistuksen pohja-aineistoksi. VATTin tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu rakenteellisesti kolmiosaisen valtionosuusjärjestelmän toinen osa, verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. VATTin tutkimuksen ulkopuolelle tilaaja rajasi myös verotulomenetysten korvausten, perustoimeentulotuen rahoitusosuuden ja sote-tasauserien kohtalon sekä sen arvioinnin, miten uudistuksen merkittäviä kuntakohtaisia muutoksia tulisi lieventää. Näitä varten on selvityshenkilöiden johtaman valmistelutyön ohessa tehty muuta selvitystyötä.  

VATTin tutkimus siirtyy nyt valtiovarainministeriöön, jossa sitä hyödyntävät varmasti sekä VM:n viranhaltijat, ministeri esikuntineen että selvityshenkilöt Arto ja Eero. Selvityshenkilöiden ensimmäinen esitys valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudesta ja kuntakohtaisista laskelmista tuleekin olemaan yhdistelmä VATTin tutkimuksen antia, valtiovarainministeriön viranhaltijoiden näkemyksiä ja uudistuksen läpimenon kannalta olennaisia, ääneen tai muulla tapaa viestittyjä poliittisia toiveita. Valtionosuusjärjestelmä kun on aina myös politiikanteon väline.