Totta ja tarua tekoälyltä, toiveita Kuntaliitolta

Kuten ajan henkeen kuuluu, pyysin tekoälyltä apua vuotta summaavan joulukirjeen kirjoittamiseen. Odotukset olivat korkealla, mutta kuinka kävikään. 

Kysyin tekoälyltä, mitä on tapahtunut kuluneena vuonna yhdyskunta- ja ympäristöteemoissa: ”Yksi merkittävimmistä uudistuksista on ollut maankäyttö- ja rakennuslain korvaaminen uusilla rakentamislailla ja alueidenkäyttölailla, jotka tulevat voimaan 1.1.2025. Lait tuovat mukanaan selkeyttä ja joustavuutta kuntien kaavoitus- ja rakennusprosessiin, mikä mahdollistaa paremman ja kestävämmän kaupunkikehityksen.”  

Oikein, väärin ja toivoa voisi. Rakentamislaki tulee pääosin voimaan ensi vuoden alusta, ja kovin moni asia on edelleen pahasti auki ja erittäin tulkinnanvarainen. Aikataulu on kuntien rakennusvalvontojen valmistautumiselle mahdoton. Alueidenkäyttölaki ei tule voimaan ensi vuoden alusta mutta lienee tuolloin jo lausunnoilla. Loput kaksi MRL:n korvaajalakia ovat vasta valmistelussa. Viimeisen virkkeen kovasti toivoisi olevan totta, mutta erityisesti maapolitiikkaa ja lunastuslakia koskevat uudistukset eivät lupaa hyvää kestävälle kaupunkikehitykselle.   

Asuntopolitiikkaa tekoäly kuvasi näin: ”Vuonna 2024 asuntopolitiikassa on keskitytty erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen kasvukeskuksissa. Tämä on ollut tärkeää, sillä asumisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi ja kohtuuhintaisten asuntojen puute on ollut haaste monille kotitalouksille. Lisäksi uudisrakentamisen elpyminen on ollut hidasta, mutta sen odotetaan piristyvän vuonna 2025.” 

Kunpa olisikin noin! Hallituksen rajut liikkeet asuntopolitiikassa ovat jääneet vaille visiota tulevasta ja osuneet pahasti rakentamisen heikkoon suhdanteeseen. Emme Kuntaliitossa halua seurata sivusta valtion vetäytymistä kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukijana. Tahdomme olla kuntien kanssa itse uudistajana ja tuottaa vision uuden ajan asuntopolitiikasta. 

Selvitämme myös, mikä on EU:n uusi rooli asuntopolitiikassa, ja viemme Suomen kuntien tarpeet ja tilannekuvan Brysselin pöytiin. Kunnilla pitää olla työkalut asuinalueiden eriytymistä vastaan ja mahdollisuus tarjota asuntoja työvoiman tarpeisiin. Toimia tarvitaan niin kasvukeskuksissa kuin muissa kunnissa, joihin esimerkiksi vihreän siirtymän investoinnit tulevat.

Liikennepolitiikan kohdalla piti hieraista silmiä, näenkö unta: ”Liikenteen osalta on panostettu erityisesti kestävään liikkumiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Kunnat ovat saaneet tukea uusien pyöräily- ja kävelyreittien rakentamiseen sekä joukkoliikenteen palveluiden parantamiseen.” 

Lopuksi halusin tietää, mikä on muuttunut käytännössä, kun vihreän siirtymän on politiikan sanastossa korvannut puhdas siirtymä: 

“Muutos korostaa siirtymän laajempaa merkitystä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Puhtaalla siirtymällä tarkoitetaan siirtymää kohti ekologisesti kestävää taloutta, joka pohjautuu puhtaaseen energiaan, vähähiilisiin ratkaisuihin sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Käsite on laajempi kuin vihreä siirtymä, sillä se huomioi myös sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. Tämä tarkoittaa, että siirtymä pyritään toteuttamaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, jotta kaikki yhteiskunnan osat voivat hyötyä siitä. Puhtaan siirtymän tavoitteena on luoda kestävä ja resilientti yhteiskunta, joka pystyy sopeutumaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja hyödyntämään uusia taloudellisia mahdollisuuksia.” 

Kuulostaa ihan hyvältä ja kovin tutulta. Oli sana sitten puhdas tai vihreä, siirtymää eivät ratkaise sanat vaan teot, etenkin kunnissa.   

Tekoälyn kanssa samaa mieltä voi olla siitä, että se voi auttaa analysoimaan dataa ja tarjoamaan suosituksia, mutta lopulliset päätökset ja vastuu niiden seurauksista ovat aina ihmisten käsissä. 

Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö toivottaa ihan itse kunnille ja kumppaneille tunnelmallista joulua ja toiveiden toteutumista vuonna 2025!