Tahto on sitä, että selvittelyn ylle vedetään työhaalarit

Syyslukukauden ensimmäinen jakso on takana, ruskan väriloisto maalaa maisemia ja lapset kertovat syyslomakuulumisiaan. Me kuntatalousammattilaiset kuitenkin naputamme malttamattomina työpöydän kantta ja valtuustosalit ovat maanantaisin täynnä odotuksen tunnelmaa. Valtionosuusuudistus on edennyt selvittelyn hengessä, mutta konkretia antaa odottaa itseään. Hallituksen esitysluonnos uudeksi valtionosuuslainsäädännöksi ei vieläkään ole lausunnoilla eikä kuntakohtaisia laskelmia ole julkaistu. 

Jos voimaantulosta 2026 halutaan pitää kiinni, on jo kiire! 

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus käynnistyi reilu vuosi sitten. Valmisteluvastuu siirtyi helmikuussa selvityshenkilöille Arto Suloselle ja Eero Laesterälle. Alkuperäisen aikataulun mukaan lakipaketin piti tulla kuntiin lausunnoille lokakuussa 2024. Tämä olisi mahdollistanut alkuperäisen tahdon toteutumisen - sen, että lait hyväksyttäisiin eduskunnassa keväällä 2025 ennen kesälomille lähtöä ja uudistettu valtionosuusrahoitus kilahtaisi kuntien tileille ensimmäisen kerran tammikuussa 2026.  

Meillä Kuntaliitossa on huoli uudistuksen etenemisen aikataulusta ja kuntien aidosta mahdollisuudesta vaikuttaa. Jotta uudet laskentatekijät pystyttäisiin pilkkomaan osiin ja kunnan valtionosuuden muutoksen syyt ja seuraukset ymmärtämään yksityiskohtia myöden, meillä kunnissa pitää olla käytössämme riittävä määrä uudistuksen valmistelumateriaaleja, mukaan lukien kuntakohtaiset laskelmat kokonaisuudessaan Excel-muotoisina kaavoineen päivineen. Taustaselvitykset tai selvityshenkilöiden sanalliset kuvailut eivät riitä. Koska kyseessä on 3,9 miljardin euron kokonaisuus, aito mahdollisuus lausunnon antamiseen edellyttää riittävän kattavaa määrä valmistelumateriaaleja ja riittävää aikaa aineistoihin perehtymiseen kunnissa.  

Taloustilanne heikentynyt kaikenlaisissa kunnissa  

Kuntien talousnäkymät heikkenevät nyt jyrkästi ja verotus uhkaa kiristyä lähes joka toisessa kunnassa (Kuntaliiton Talousbarometri 8/2024). Valtiovarainministeriön laatima kuntien kehitysarvio ennakoi kuntiin tulevina vuosina 1–2 miljardin euron suuruista tulojen ja menojen epätasapainoa ja kuntien velkaantumisen kasvua peräti 8 miljardilla eurolla vuoteen 2028 mennessä (Kuntatalousohjelma, syksy 2024).  

Poikkeuksellisen kuntatalouden tilanteesta juuri nyt tekee se, että taloudellisesti vaikeassa tilanteessa on entistä suurempia kaupunkeja, jopa maakuntakeskuksia ja yliopistokaupunkeja. Kuntakoko tai kunnan maantieteellinen sijainti eivät yhdistä taloudeltaan heikossa tilanteessa olevia kuntia, vaan sekä hyvän että huonon taloudellisen tilanteen ja näkymän kuntia on kaikissa kuntakokoluokissa eri puolella maata. 

Tahtoa kokonaisuudistukseen tarvitaan juuri nyt  

Kesäkuussa 2023 julkaistun pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan ”kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta”. Kirjaus ilahdutti kuntatalousammattilaista ja loi uskoa siihen, että vihdoin työhaalarit vedetään ylle ja samassa valmistelussa tarkastellaan sekä kuntien menoja että tuloja pitkän aikavälin talouden kestävyyden turvaamiseksi. 

Elokuussa 2023, noin kaksi kuukautta hallitusohjelman julkaisun jälkeen, käynnistetty peruspalvelujen valtionosuuden uudistus uhkaa kuitenkin jäädä kauaksi hallitusohjelman tahdosta. Koko rahoituspohjasta (28 mrd. €/100 %) tämän uudistuksen piirissä olevalla euromäärällä (3,9 mrd. €) rahoitetaan vain noin seitsemäsosa (3,9/28, 14 %) kuntien kokonaismenoista. Nyt uudistettava VM:n osuus on vain puolet valtionosuusjärjestelmästä, sillä hallinnollisesti kaksiosaisen järjestelmän koko toinen osa, OKM:n valtionosuusrahoitus, on tämän uudistuksen ulkopuolella, kun sekä lukioiden että ammatillisen koulutuksen toimintaa ja rahoitusta koskevat lakimuutokset etenevät syksyllä 2024 omina valmisteluinaan. 

Kuntien talouden pitkän aikavälin kestävyys edellyttää menojen - siis kuntien lakisääteisten tehtävien, velvoitteiden ja normien - ja tulojen tasapainoa. Norminpurkutyö on keskeinen osa tätä työtä. Heikentyvä kuntatalouden tilanne korostaa tarvetta arvioida kuntien rahoituksen riittävyyttä kokonaisuutena. Riittääkö kuntien rahat sellaiseen palveluvalikoimaan, joka kansalaisille on luvattu samaan aikaan, kun veronmaksajien määrä vähenee?  

Selvittelyjen sijaan olisi vihdoin aika vetää työhaalarit ylle ja löytää yhteinen tahto kuntatalouden pitkän aikavälin tasapainon turvaamiseen. Nyt tehtävä valtionosuusuudistus on vain osauudistus, eikä poista hallitusohjelman mukaisen kuntien rahoituspohjan kokonaisuudistamisen tarvetta. Mutta jotta homma etenisi, myös osauudistuksessa tulee kiirehtiä.