Puolueen puheenjohtaja opetusministerinä

Suomessa on ollut itsenäisyytemme aikana useita opetusministereitä. Itse asiassa nykyisessä opetus- ja kulttuuriministeriössä, joka aiemmin tunnettiin opetusministeriönä, on usein ollut kaksikin ministeriä samanaikaisesti. Nykyisessä pääministeri Orpon hallituksessa on opetus- ja kulttuuriministeriössä myös kolmas ministeri.

Opetus- ja kulttuuriministeriötä johtavan ensimmäisen ministerin nimikkeenä on useimmiten ollut opetusministeri. Hän on yleensä vastannut koulutukseen liittyvistä asioista valtioneuvostossa. Esimerkiksi perusopetus ja lukiokoulutus ovat kuuluneet ministeriötä johtavalle opetusministerille. 

Epävirallisen laskutoimituksen perusteella kaikkiaan 53 eri henkilöä on toiminut opetusministerinä. Tällä hetkellä opetusministerinä toimii Anna-Maja Henriksson, joka oli myös puolueensa puheenjohtaja eiliseen eli sunnuntaihin 16.6. saakka. 

Yksitoista puoluejohtajaa samalla opetusministerinä

Moni opetusministeri on toiminut joko ennen omaa kauttaan tai sen jälkeen puolueensa puheenjohtajana. Toimihan jo Svinhufvudin senaatin eli nk. itsenäisyyssenaatin (27.11.1917–27.5.1918) kirkollis- ja opetustoimituskunnan päällikkö eli nykykielellä opetusministeri Emil Setälä myöhemmin Kokoomuksen puheenjohtajana.

Ei kuitenkaan ole aivan harvinaista, että opetusministeri on toiminut myös samanaikaisesti puolueensa puheenjohtajana. Tiettävästi yksitoista opetusministeriä on toiminut samaan aikaan puolueensa puheenjohtajana. Toisena ministerinä opetus- ja kulttuuriministeriössä toimineet Claes Andersson, Suvi-Anne Siimes, Stefan Wallin, Paavo Arhinmäki, Sampo Terho ja Annika Saarikko eivät ole luvussa mukana.  

Oskari Mantere ensimmäinen opetusministeri-puoluejohtaja

Edistyspuolueen Oskari Mantere toimi neljä vuotta Kivimäen hallituksen opetusministerinä 1930-luvulla. Opetusministerikautensa alussa hän toimi toista kertaa puolueensa puheenjohtajana.  Mantereella oli toki tuossa vaiheessa jo pitkä tausta rehtorina, Kouluhallituksen ylijohtajana ja kansanedustajana. Ministerikokemustakin, myös pääministerikokemusta, oli jo kolmesta aiemmasta hallituksesta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Arvo Salminen toimi opetusministerinä Tuomiojan puolipoliittisessa virkamieshallituksessa 1950-luvulla. Jussi Saukkonen, Salmisen seuraaja Kokoomuksen puheenjohtajana, toimi vuorostaan 1960-luvun puolivälissä opetusministerinä. 

Kuva 1: Samanaikaisesti opetusministerinä toimineet puolueiden puheenjohtajat

Johannes Virolainen oli Keskustapuolueen puheenjohtaja tullessaan neljättä kertaa opetusministeriksi 1960-luvun lopulla. Myös Jaakko Itälä oli ollut jo aiemmin opetusministerinä ottaessaan tehtävän toisen kerran vastaan Liberaalisen kansanpuolueen puheenjohtajana 1970-luvun lopulla. 

Kun Sorsan kakkoshallitus vaihtui vuonna 1979 Koiviston kakkoshallitukseen, Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Pär Stenbäck seurasi Itälää opetusministerinä. Hallituksen vaihduttua keväällä 1982 Sorsan kolmoshallitukseksi opetusministeriksi siirtyi SKDL:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Tällöin siis jo kolmas peräkkäinen opetusministeri oli samalla puolueensa puheenjohtaja.

Stenbäck, Taxell, Norrback, Henriksson …

Holkerin hallituksen (1987–1991) opetusministerit olivat myös puolueensa puheenjohtajia. Ensimmäiset kolme vuotta opetusministerinä toimi RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell. Häntä seurasi sekä puolueen puheenjohtajana että opetusministerinä Ole Norrback. 

Seuraavan kerran opetusministerinä toimiva puoluejohtaja nähtiin vasta vuonna 2019, kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toimi ensin Rinteen ja sitten Marinin hallituksen opetusministerinä. Tapa jatkui myös vuonna 2023, kun RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson aloitti opetusministerinä.

Neljä Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajaa on toiminut puheenjohtajakaudellaan myös opetusministerinä. Jos puoluejohtaja on toiminut samaan aikaan opetusministerinä, on yleensä kyseessä ollut pienen tai keskikokoisen puoleen puheenjohtaja. Tästä selvimmän poikkeuksen tekee Keskustapuolueen Johannes Virolainen, jonka puolue oli saanut 49 paikkaa vuoden 1966 eduskuntavaaleissa. 

Kuva 2: Opetusministerinä samanaikaisesti toimineiden puoluejohtajien syntymäkunnat

Nämä yksitoista opetusministeriä, jotka ovat samanaikaisesti toimineet puolueensa puheenjohtajana, ovat useimmiten syntyneet rannikkoseudun kunnissa tai kaupungeissa. Eivätkä sisämaan Hausjärvi ja Kurikkakaan kovin kaukana rannikolta ole. Syntymäkunnista ainoastaan Ylimarkku on yhdistynyt jo vuonna 1973 Närpiöön.

Anders Adlercreutz valittiin eilen Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluekokouksessa puolueen puheenjohtajaksi. Edellinen puheenjohtaja Henriksson on siirtymässä heinäkuussa Euroopan parlamenttiin ja luopumassa valtioneuvoston jäsenyydestä. Uusi puheenjohtaja on ilmoittanut aikovansa ottaa opetusministerin salkun. Nykyinen viiden vuoden putki, jolloin opetusministeri on toiminut samalla puolueensa puheenjohtajana, on siis jatkumassa.