Pohjoismaiset kunnat ovat kestävyyden edelläkävijöitä – nostoja pohjoismaisesta kestävyysarviosta

Pohjoismaisten kuntaliittojen ja Pohjoismaisen Ministerineuvoston alaisen tutkimusinstituutti Nordregion yhteistyönä syntynyt pohjoismainen kestävyysarvio julkaistiin heinäkuussa 2024 YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa. Kyseessä on maailman ensimmäinen valtiorajat ylittävä alueellinen arvio (voluntary subnational review).

Pohjoismaiden kunnilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä. Vaikka monet kunnat eivät käytä suoraan Agenda 2030 viitekehystä, ne ovat aktiivisia kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edistäjiä. Ruotsalaiset ja norjalaiset kunnat ovat ottaneet SDG-viitekehyksen käyttöön suomalaisia ja islantilaisia kuntia aktiivisemmin.

Kestävän kehityksen tavoitteet kuntien strategioissa

Kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät selvästi kuntien strategioissa, vaikka vain harva kunta käyttää SDG-viitekehystä strategiansa pohjana. Suomalaiset kunnat ovat kuitenkin kytkeneet Agenda 2030 strategioihinsa ja hankintaohjeisiinsa muita pohjoismaisia kuntia useammin.

Kuntien kestävyyskypsyys ja kestävyystyön priorisointi

Suomessa kunnat jakautuvat selvästi: on paljon edelläkävijöitä, mutta myös paljon kuntia, jotka eivät aktiivisesti edistä SDG-tavoitteita. Suuremmissa kunnissa kestävän kehityksen tavoitteita edistetään kokonaisvaltaisemmin, kun taas pienemmissä kunnissa resurssien vähäisyys vaatii priorisointia. Ekologinen kestävyys on eniten priorisoitu alue.

Ilmastoteot ja muut prioriteetit

Kunnat painottavat ylivoimaisesti eniten ilmastotekoja (SDG 13). Muita priorisoituja tavoitteita ovat kestävät kaupungit ja yhteisöt (SDG 11), terveys ja hyvinvointi (SDG 3), kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri (SDG 9) sekä hyvä koulutus (SDG 4). Ruotsissa korostuvat koulutus ja terveys, Tanskassa kestävät kaupungit ja ilmastotyö, Norjassa ja Islannissa terveys ja kestävät kaupungit. Suomalaisten kuntien vahva ilmastopainotus voi johtua osittain aiemmasta ilmastosuunnitelmavaatimuksesta sekä pitkästä perinteestä paikallisessa ilmastotyössä.

Resurssit ja haasteet

Suuremmilla kunnilla on todennäköisemmin Agenda2030-viitekehys huomioituna strategioissaan ja henkilöresursseja kestävyystyön koordinaatioon. Suomessa ja Norjassa kunnilla on muita pohjoismaita vähemmän henkilöresursseja kestävyystyöhön. Heikentynyt taloudellinen tilanne nähdään riskinä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiselle erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Seuranta ja mittarointi

Kunnat käyttävät erilaisia tapoja kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan ja mittarointiin, kuten omia strategiamittareita ja erillisten ohjelmien indikaattoreita. Muutama kunta on sitoutunut tekemään YK:n kestävän kehityksen paikallisarvion säännöllisin väliajoin.

Kansainvälinen yhteistyö

Vain kourallinen suomalaisia kuntia tekee kansainvälistä kestävyysyhteistyötä, mutta ne, jotka tekevät, ovat erittäin laajasti ja aktiivisesti verkostoituneita. Edelläkävijäkunnat tekevät enemmän kansainvälistä yhteistyötä kuin muut kunnat. Suomalaiset kunnat ovat pohjoismaisia verrokkejaan paremmin verkostoituneita.

Monimuotoista pohjoismaista kestävyystyötä

Pohjoismaiden kunnat ovat aktiivisia kestävän kehityksen edistäjiä, mutta niiden lähestymistavat ja resurssit vaihtelevat. Suuremmat kunnat ja edelläkävijät ovat kokonaisvaltaisempia ja heillä on työhön enemmän työaikaa ja rahaa, kun taas pienemmät kunnat joutuvat priorisoimaan kestävyystyötään. Ilmastoteot ovat selkeästi nostettu tärkeimmiksi toimiksi. Kansainvälinen yhteistyö on harvinaista mutta tehokasta silloin, kun sitä tehdään.

---------

PS. Tervetuloa mukaan kunnille suunnattuun kestävän kehityksen työpajaan 3.10.2024. Tilaisuus toteutetaan Teamsilla.