Onko toimivallan jako tylsä tekninen kysymys vai kunnallisen itsehallinnon keskeinen työkalu?

Toimivallan jaossa ja delegoinnissa on kyse vallan eteenpäin siirtämisestä kunnan omalla päätöksellä.

Jos toimivalta on lainsäädännöllä säädetty tietylle taholle kunnassa, sitä ei voi delegoida. Sen sijaan, jos toimivalta on annettu yleisesti kunnalle, voi kunnanvaltuusto hallintosäännön kautta jakaa tätä valtaa eteenpäin alemmille viranomaisille, kuten hallitukselle, lautakunnalle, viranhaltijalle tai jopa luottamushenkilölle tietyissä tilanteissa. 

Toimivaltakysymykset nähdään usein oikeudellis-teknisinä kysymyksinä, joissa käydään kiistaa siitä, kenelle valta on jaettu tai mihin hallintosäännön määräykseen tietty toiminto tai päätös parhaiten sopii. 

Minusta toimivallan jako on kuitenkin keskeinen osa demokraattista hallintoa ja tärkeä tekijä kunnallisen itsehallinnon toteutumisessa käytännön tasolla. Kunta rakentaa delegointimahdollisuuksilla itsensä näköisen viranomaisorganisaation. 

Uudesta oppaastamme apua toimivallan jakoon

Kuntaliitto on julkaissut uuden oppaan toimivallan jaosta kunnassa. Oppaassa käydään läpi delegointia yleisellä tasolla ja kunnan eri sektoreiden erityislainsäädännön näkökulmasta. 

Oppaan tarkoituksena on auttaa kuntia identifioimaan tilanteita, joissa valtaa on hallintosäännön kautta mahdollista jakaa eteenpäin. 

Samalla tarkoituksena on auttaa hahmottamaan, milloin vallanjako on lainsäädännössä ennalta päätetty. 

Delegointiratkaisuilla on seurauksia kunnan sisällä

Kunnan päätöksiin toimivallan jaosta vaikuttaa moni seikka kuten organisaatiomalli, resurssit, käytännön näkökulmat ja perinteet. 

Vaikutuksia on myös toiseen suuntaan: delegointiratkaisuilla on seurauksia kunnan sisällä, esimerkiksi muutoksenhaun osalta. Kunnallisessa päätöksenteossa muutoksenhakuoikeus tarkoittaa sitä, että päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta ja ensimmäinen muutoksenhakuaste on usein kunnan sisäinen oikaisumenettely. Delegointiratkaisuilla on vaikutuksia siihen, kuka toimii päätökseen kohdistuneen oikaisuvaatimuksen käsittelijänä. Se, kuka on tehnyt päätöksen voi vaikuttaa siihen, mihin muutosta haetaan. 

Delegointien tekemiseen harkiten on syytä suhtautua vakavasti

Toimivallan jakoon liittyy välillä epäselvyyksiä. Voi olla epäselvää, salliiko lainsäädäntö delegointia ja kenelle. Tähän oppaamme toivottavasti auttaa. 

Voi myös olla epäselvää, kenelle valta todellisuudessa hallintosäännössä on jaettu. Tähän auttaa usein hallintosäännön lukeminen suurennuslasin kanssa (tai meiltä kysyminen). 

Sitten tulee niitä tilanteita, joissa päätökset on jo tehty ja jälkikäteen pohditaan toimivallan rajoja.  Esimerkiksi ratkaisussa KHO 2021:117 korkein hallinto-oikeus totesi näin toimivallan jaon merkityksestä: 

Purkuesityksen kohteena olevan päätöksen ei ollut esitetty olevan sisällöllisesti lainvastainen eikä tapahtuneesta menettelyvirheestä ollut myöskään selvitetty aiheutuneen asianosaisille oikeudenmenetyksiä tai muuta haittaa. Hallintoasioiden päätöksenteon lainmukaisuuden varmistamisen keskeisiä edellytyksiä oli kuitenkin se, että viranomaisella oli toimivalta päätöksen tekemiseen. Jos päätöksen tehnyt viranomainen ei ollut asiassa toimivaltainen, tehty hallintopäätös oli lähtökohtaisesti mitätön ja vailla oikeusvaikutuksia. Tämän vuoksi ja kun erityisesti otettiin huomioon kiinteistöjärjestelmään kohdistuva julkisen luotettavuuden vaatimus ja erillisen tonttijaon hyväksymistä koskevan päätöksen merkitys kiinteistön lohkomistoimituksen perusteena, nyt kysymyksessä ollutta menettelyvirhettä oli pidettävä vakavana.

Vaikka toimivaltaongelmalla ei sinänsä vaikuttanut asian ratkaisuun katsottiin KHO:n ratkaisussa, että toimivaltarajan ylittäminen oli sen verran painava virhe, että päätös kumottiin. Tästäkin syystä kannattaa suhtautua vakavasti siihen, että delegoinnit tehdään harkiten ja selkeästi. 

Toivon omalta osaltani, että oppaamme auttaa näissä kysymyksissä!