Olemmeko maahanmuuton arvoisia?

Kenellekään ei ole voinut jäädä huomaamatta, että Suomi tarvitsee työvoimaa. Tarvitsemme maahanmuuttoa, jotta pystymme tuottamaan palveluita ja pitämään yhteiskuntaamme pystyssä. Työvoiman puute haittaa kehitystä niin yksityisellä sektorilla kuin kunnissa. 

Maahanmuuttajat voivat vaikuttaa myönteisesti osaamisellaan, työvoimallaan ja lisäämällä yhteiskunnan monimuotoisuutta. Maahanmuuttajien vastaanottaminen ja kotoutumisen edistäminen hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Se luo rikkaamman kulttuurin, edistää talouskasvua sekä edistää monimuotoisuutta ja ymmärrystä.

Lue lisää: Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kotouttaminen ovat keskeisiä toimia EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistamisessa.

Nykyinen hallitus on työskennellyt paineen alla sen jälkeen, kun kävi ilmi, että pari ministeriä oli kirjoittanut rasistisia kommentteja aiemmissa sosiaalisen median viesteissä. He yrittivät sivuuttaa viestit väittämällä, että mielipiteet muuttuvat. Kun tiedetään ministerien puoluekanta, tekosyyt tuntuvat naurettavilta. En ymmärrä, miten tällaiset lausunnot tekevät Suomesta houkuttelevamman maailman silmissä. 

Muutama päivä sitten 33 ihmisoikeusjärjestöä vaati kattavia poliittisia toimia rakenteellisen rasismin purkamiseksi Suomessa. Tällä hetkellä hallituksen rasisminvastaiset toimet uhkaavat sen sijaan syventää ongelmia, järjestöt kirjoittavat yhteisessä kannanotossaan. Järjestöjen mukaan viimeisimmät lakiesitykset, hallitusohjelman linjaukset ja keskeisten päättäjien lausunnot uhkaavat syventää rakenteellista rasismia Suomessa.

"Hallituksen politiikka on vastoin Suomelle annettuja ihmisoikeussuosituksia", lausunnossa todetaan. 

Voin olla vain samaa mieltä. Hallituksen on ryhdyttävä kattaviin lainsäädäntötoimiin rasististen rakenteiden purkamiseksi Suomessa. Hienot puheet ja keskustelut eivät riitä.

Viharikoksilla on usein rasistinen motiivi

Rasismi on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, jota tukevat sekä uudet että vanhat tutkimukset. Poliisiammattikorkeakoulun viime vuonna tekemän selvityksen mukaan lähes 75 prosentilla kaikista epäillyistä viharikoksista oli rasistinen motiivi. Motiivi perustui rikoksentekijän suhtautumiseen uhrin oletettuun tai todelliseen etniseen tai kansalliseen taustaan. Usein epäilty kuului valtaväestöön ja uhri vähemmistöryhmään.

Rasismi ei aina ole niin ilmeistä ja näkyvää kuin viharikokset tai vihapuhe sosiaalisessa mediassa. Rasismi voi olla salakavalaa ja piilevää. Niiden, jotka eivät ole kokeneet rasismia, voi siksi olla vaikea ymmärtää, mistä on kyse. 

Meillä kaikilla on vastuu rasismin torjumisesta. Kahvipöydässä työpaikalla. Bussissa tai metrossa. Kadulla. Meidän on puhuttava ääneen. Muuten hiljaisuutemme on hyväksyntää.

Kun puhumme kotouttamisesta, puhumme yleensä siitä, että Suomeen tulevien ihmisten on sopeuduttava ja opittava, miten yhteiskuntamme toimii. Mutta meidän on puhuttava enemmän myös siitä, miten meidän kantasuomalaisten pitäisi sopeutua, jotta kotoutuminen olisi mahdollisimman tehokasta. Meidän on myös opittava enemmän muista kulttuureista ja ihmisten välisistä eroista. 

Jos emme tee niin, olemmeko me suomalaiset todella maahanmuuton arvoisia?

*) 21. maaliskuuta on kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi.