Tatu Keitaanniemi 11.10.2024

Nuorisorikollisuuden kasvu vaatii nopeita toimia

Suomalaisessa julkisessa keskustelussa on elänyt ajatus Ruotsista esimerkillisenä isosisaruksena. Poliittisia uudistuksia valmisteltaessa on usein katsottu Ruotsiin. On kuitenkin eräs teema, jossa Ruotsi on lähinnä varoittava esimerkki: nuorisorikollisuus. 

Viimeisen kymmenen vuoden ajan olemme lukeneet uutisotsikoita ja seuranneet merkkejä ruotsalaisnuorten pahoinvoinnista sekä rikollisuuden räjähdysmäisestä kasvusta. Jengiväkivallasta on tullut Ruotsissa arkipäivää, ja Ruotsi on useilla mittareilla aseväkivallan johtava maa Euroopassa. Entistä nuorempia ihmisiä rekrytoidaan yhä vakavampiin rikoksiin, jopa palkkamurhiin.  

Myös Suomessa on nähtävissä merkkejä samanlaisesta negatiivisesta kehityksestä. Keskustelu nuorisorikollisuudesta eteni uudelle tasolle vuosikymmenen alussa: Espoolaisten ja helsinkiläisten katujengien välienselvittelyt ja niihin liittyneet oikeuskäsittelyt nousivat vuonna 2021 uutisiin. Samoihin aikoihin havaittiin, että Ruotsista olisi leviämässä erilaisia järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä Suomeen. 

Tilastokeskuksen mukaan alle 15-vuotiaiden ryöstörikoksista epäiltyjen määrä kasvoi vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna jopa 136 prosenttia. Arvio perustuu poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin. Useat nuoret ja heidän parissaan työskentelevät ovat tuoneet julkisuudessa esiin teräaseiden yleistymisen ja väkivallan raaistumisen. 

Suomalaiseen kehitykseen on julkisuudessa liitetty amerikkalaisesta ja englantilaisesta kontekstista nouseva gangsta rap -musiikki, roadman-kulttuuri ja katujengit. Suomessa on nähty myös yksittäisiä vakavampia väkivallantekoja, jotka on voitu yhdistää nuorisorikollisuuteen ja katujengeihin. 

Nuorisorikollisuuden lisääntymiseen täytyy reagoida viipymättä, kun tilanteeseen voi vielä vaikuttaa. Konkreettisten toimenpiteiden aika on nyt. Nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää myös niillä alueilla, joilla sen kehityskulut eivät vielä varsinaisesti näy.  

Onnistuminen vaatii monialaista, sektorirajat ylittävää yhteistyötä nuorten hyvinvoinnista huolehtimisessa, segregaation torjumisessa ja turvallisuusviranomaisten rikoksentorjunnassa. Työ koskettaa keskeisesti kuntien nuoriso- ja sivistystoimea. 

Käynnistimme elokuussa Väkivaltaa vastaan -hankkeen, joka keskittyy radikalisoitumisen, väkivaltaisen ekstremismin sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden ennaltaehkäisevän ja torjuvan työn kehittämiseen. Lisäksi hankkeessa tuetaan yleisesti kuntien turvallisuustyötä. 

Lue lisää: 

Väkivaltaa vastaan -hanke 

Selvitys radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevästä työstä 

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on Väkivaltaa vastaan -hankkeen projektikoordinaattori Kuntaliitossa.

Selvitys radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevästä työstä on ilmestynyt

Millaisia valmiuksia kuntatason toimijoilla on toteuttaa ennaltaehkäisevää toimintaa, minkä tasoista osaamista radikalisoitumiseen ja väkivaltaiseen ekstremismiin kunnilla on käytössään ja miten johdettu toiminta jalkautuu käytännön työhön. 

Tutustu julkaisuun!

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!