Nouseeko hallituksen kädet pystyyn kuntien menojen hillinnän kanssa?

Kuluvana syksynä talouspolitiikka kiristyy tuntuvasti, kun useat hallituksen leikkaukset muun muassa sosiaaliturvaan astuvat voimaan ja yleinen arvonlisäverokanta nousee 25,5 prosenttiin. Veroruuvi kiristyy muutaman kuukauden kuluttua vielä lisää, kun alennetut arvonlisäverokannat ja valmisteverot nousevat. Kiristyksistä huolimatta julkisen talouden näkymä on sitkeän alijäämäinen. Valtion budjettitalouteen ennakoidaan yli 12 miljardin euron alijäämää. Tämän lisäksi alijäämäennusteet ovat kasvusuunnassa paitsi hyvinvointialueilla, ja mitä luultavimmin myös kunnissa. Muutosneuvottelut, veronkorotukset ja uudet leikkaukset tulevat olemaan arkipäivää julkisella sektorilla vielä useiden vuosien ajan.  

Näissä tunnelmissa käytiin elokuun alkupuolella neuvottelut valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksesta vuodelle 2025. Asetelmista huolimatta ns. VM:n riihi ei sisältänyt kuitenkaan mullistavia yllätyksiä. Pääosin riihessä vietiin eteenpäin hallitusohjelman ja kehysriihen linjauksia. Kiistanalaisimmat kysymykset jätettiin suosiolla budjettiriiheen, mutta isossa mittakaavassa auki olevia asioita ei ole paljon. Kuntien kannalta budjettiesitys lisäsi kuitenkin epäselvyyttä vuoden 2025 rahoituspäätöksistä.  

Kuntien tuloja leikataan surutta - kustannusten karsiminen laahaa

Kuntien kannalta valtion budjettipäätökset ovat yhtä sekamelskaa, jossa menevät sekaisin isot ja pienet asiat. Yksinkertaistettuna valtionrahoituksen tasoa määrittävät pienenevä lapsimäärä sekä sote-uudistuksesta kuntiin periytyvät tasauserät ja takaisinperinnät. Valtion rahoitus kuntien nykyisiin tehtäviin siis pienenee ensi vuonna. Toisaalta kuntien tehtävät laajenevat ensi vuonna työttömyydenhoidossa ja työttömyysturvan rahoituksessa. Tämän vuoksi kuntien valtionrahoitukseen kohdistuu ensi vuonna iso lisäys, joka peittää alleen edellä mainitun rahavirtoja supistuvan kehityksen. Näiden kahden vastakkaisen kehityskaaren rinnalla valtion budjetti sisältää runsaasti yksittäisiä kuntien tulo- ja menoeriä muuttavia linjauksia. 

Hallituksen sopeuttamisen kokonaisuudessa kunnat ovat toistaiseksi säästyneet suuren mittaluokan leikkauksilta. Vaakakupissa on painanut kunnille kehysriihessä myönnetty 277 miljoonan euron valtionosuuslisäys, jolla lievennettiin sote-uudistuksen tarkistuslaskelmiin liittyviä valtionosuusvähennyksiä. Positiiviseen suuntaan vaakakuppia on painanut myös tavoite keventää kuntien normeja. 

Nyt VM:n esitys kallistaa vaakakuppia kuitenkin toiseen suuntaan, sillä TE-palvelu-uudistuksen kynnyksellä kuntien kotoutumisen korvauksiin kohdistetaan huomattava lisäleikkaus. Uutta lisäleikkausta perusteellaan valtiontalouden tasapainottamistarpeella, sillä kehysriihen toimeentulotukeen liittyvä toinen säästöpäätös on tuomassa julkiseen talouteen säästöä vasta parin vuoden viiveellä. Sen lisäksi budjettivalmistelua hämmentää joukko kuntien muita rahoitusleikkauksia tehtävien tai tuottavuussäästöjen varjolla ilman, että itse tehtävien kustannukset olisivat ensi vuoden alussa keventymässä.

Kuntien hiljaisesti hyväksymä yhden prosenttiyksikön indeksijarru kuntien rahoitukseen alkaakin näyttää tässä vaiheessa pikkurahalta. Indeksijarrun päälle on kasautumassa kuntien rahoituksen lisäleikkausta noin 100–150 miljoonan euron edestä. Valtio hiipii jälleen ovelasti kuntien kukkarolle. 

Kuva 1. Kuntien rahoitusleikkaus nousee 145 miljoonaan euroon vuonna 2025. 
 

Vieläkään päättäjät ja virkamiehistö eivät tunnu ymmärtävän kunta-valtiosuhteessa sitä, että julkinen talous ei tasapainotu sillä, että kuntien valtionosuuksia tai valtionavustuksia leikataan. Julkinen talous tasapainottuu ainoastaan sitä kautta, että kuntien tehtävien kustannuksia onnistutaan keventämään tai kun kunnat kiristävät veroruuvia. 

Nykyinen julkisen talouden tilanne ei mahdollista sitä, että kuntien tehtävien keventämisen edessä ollaan näin hampaattomia. Suunnitteluvelvoitteiden höllentäminen tarvitsee rinnalleen henkilöstön määrään liittyvien velvoitteiden keventämistä. Käsiä ei nyt saa nostaa pystyyn. 

Kuntaliiton huomioita VM-riihestä, elokuu 2024 (pdf 25 sivua)