Nostamme keskusteluun 92 tapaa keventää kaupunkien ja kuntien normeja – nyt peräänkuulutamme ennakkoluulotonta yhteistyötä

Maan hallitus kuuli kaupunkeja ja kuntia ja lupasi, että vuonna 2023 alkaneella hallituskaudella kevennetään toimintaa jäykistäviä normeja.

Jos lupaus pystytään lunastamaan, se merkitsee jokaiselle Suomen kaupungille ja kunnalle lisää joustoa toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaupungit ja kunnat toimivat aina asukkaidensa ja alueensa parasta ajatellen. Jos kunnille antaa joustoa palvelujen järjestämisen tapoihin, niiden toiminnasta tulee vaikuttavampaa ja virtaviivaisempaa. Joustavuus näkyy paitsi kustannussäästönä, myös paikallisesti parempina palveluina.

Mutta mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää, ja millaisia vaikutuksia erilaisten normien keventämisellä voisi olla? Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat norminkeruuseen, ja valtiovarainministeriö keräsi ehdotuksia normien keventämiseksi ja erilaisiksi lakikokeiluiksi 1.12.2023-15.2.2024.

Keruun tuloksena oli yhteensä 468 normien kevennysideaa ja 57 kokeiluideaa eri sektorilainsäädännön keventämiseksi. Lisäksi esitettiin 178 ideaa VM:n digitalisaation esteitä kartoittavaan kyselyyn.

Purettavia ja kevennettäviä normeja siis löytyy, ja niiden purkamisen vaikutukset olisivat merkittävät!

Kuntaliitto kävi kaikki ehdotukset läpi, ja kokosi yhteen 92 esimerkkiä, joista meidän mielestämme erityisesti kannattaa käydä yhteiskunnallista keskustelua.

Näitä 92 normia keventämällä saavutettaisiin väljyyttä palvelujen tuottamiseen ja taloudellisia säästöjä sekä helpotettaisiin hallinnollista työtä ja osaavan työvoiman saatavuutta. 

Olemme jaotelleet norminkevennysehdotukset toimialoittain. Jokaiselle toimialalle on arvioitu myös säästöpotentiaalin yhteismäärä. Jos esitetyt norminpurut toteutetaan ehdotetussa muodossa, niiden menosäästöpotentiaali on yhteensä yli 200 miljoonaa euroa.

Kaupunkien ja kuntien budjeteista sivistys- ja hyvinvointitoimialan kustannukset kattavat lähes 70 prosenttia. Tästä syystä lukumääräisesti eniten ja kustannusvaikutuksilta merkittävin normien keventämispotentiaali löytyy sivistyspalveluista. Arvioimme esitettyjen norminkevennysten säästöpotentiaaliksi yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, palvelujen laadun kuitenkaan kärsimättä.

Osa 92 ehdotuksesta voidaan toteuttaa suoraan lainsäädännön keventämisellä, joustavoittamisella tai purkamisella. Joitakin ehdotuksia voidaan testata lakikokeilujen kautta.

Kaikki norminkevennykseen liittyvät ehdotukset on syytä arvioida huolella, ja Kuntaliitto on tässä työssä mielellään aktiivinen kumppani.

Jotta normien kevennyksellä voidaan saavuttaa sille asetetut tavoitteet, eli kustannussäästöä ja joustavammin järjestetyt palvelut, on keskusteltava aidosti niitäkin ehdotuksia, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana isoissa lainvalmisteluhankkeissa.

Olemme nyt avanneet keskustelun kevennettävistä normeista kaikilta kuntien toimialoilta. Rakentavassa yhteistyössä päättäjien ja virkamiesten kanssa onnistumme tässä Petteri Orpon hallituksen tärkeimmässä kuntakenttää kehittävässä hankkeessa.