Mitä mieltä vesihuoltolain luonnoksesta?
Vesihuoltolain uudistamista valmistellut maa- ja metsätalousministeriön marraskuussa 2022 asettama työryhmä sai työnsä päätökseen kesäkuussa. Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi vesihuoltolain muuttamisesta on lausuntokierroksella 30.9.2024 saakka.
Työryhmän laatimassa luonnoksessa esitetään runsaasti muutoksia voimassa olevaan vesihuoltolakiin. Useimpia voimassa olevan lain pykäliä on muutettu ja lakiin ehdotetaan myös monia kokonaan uusia pykäliä. Olisi tärkeää, että mahdollisimman monessa kunnassa perehdyttäisiin lakiluonnokseen ja annettaisiin siitä nimenomaisesti kunnan näkökulmasta lausunto. Vesihuoltolaitokset voivat antaa oman lausuntonsa erikseen.
Kunnat ovat keskeisiä toimijoita suomalaisessa laadukkaassa vesihuollossa. Näin on hyvä olla jatkossakin. Lakiluonnoksessa esitetään kunnille velvoitetta säilyttää määräysvallassaan lain voimaan tullessa omistamansa vesihuoltolaitokset. Ehdotus pohjautuu eduskunnan asiaa koskeneen kansalaisaloitteen pohjalta syksyllä 2021 yksimielisesti tekemään päätökseen. Kunnat ovat toimineet vastuullisesti ja pidättäytyneet vesihuoltolaitosten myynneistä, vaikka omistusjärjestelyjä on joissakin kunnissa selvitetty. Luotammeko kuntapäättäjiin tältä osin jatkossakin, vai tarvitaanko lain rajoituksia?
Vesihuoltolaitoksen julkista omistusta on perusteltu usein vesihuollosta perittävien maksujen pysymisellä kohtuullisena. Suomessa nämä maksut ovat kansalaisten käytettävissä oleviin tuloihin nähden varsin kohtuulliset, vaikka ne vaihtelevatkin paljon. On todettava, että lakiluonnos ei tuo juuri iloa niille, jotka toivovat vesihuoltomaksujen pysyvän nykyisellään. Niin ei tule tapahtumaan. Lakiluonnoksessa on useita säännösehdotuksia, jotka velvoittavat aiempaa vahvemmin sekä puuttumaan vesihuolto-omaisuutta vaivaavaan korjausvelkaan, että kattamaan kustannukset asiakkailta perittävillä maksuilla. Maksukorotuksiin on valitettavasti varauduttava. Mutta nekin voidaan tehdä viisaasti, kun toimitaan ajoissa. Ja näin voimme turvata hyvän vesihuollon myös tulevaisuudessa.
Lakiluonnos yhdenmukaistaisi vesihuoltolaitoksen määritelmän terveydensuojelulaissa määritellyn talousvettä toimittavan laitoksen määritelmän kanssa. Näin lainsäädännön vaatimukset kohdistuisivat nykyistä oikeudenmukaisemmin kooltaan vastaaviin vesihuoltotoimijoihin. Kunnalle säädettäisiin velvollisuus laatia ja pitää ajan tasalla vesihuoltosuunnitelma, jossa kuvataan yleisellä tasolla kunnan tavoitteet vesihuoltopalvelujen järjestämisestä kunnan alueella.
Kiinteistön liitämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen verkostoon esitetään luonnoksessa muutettavan koskemaan lähtökohtaisesti kaikkia vesihuoltolaitokselle hyväksytyllä toiminta-alueella sijaitsevia rakennettuja kiinteistöjä riippumatta siitä, sijaitsevatko ne taajamassa vai ei. Tämä on vesihuoltolaitosten taloudellisesti kestävän toiminnan kannalta tärkeä muutosehdotus. Liittämisvelvollisuudesta voisi nykyiseen tapaan hakea vapautusta. Toiminta-aluepäätös tulisi tarkistaa tarvittaessa tai enintään 10 vuoden välein.
Edellä on kuvattu joitakin keskeisiä lakiluonnoksessa esitettyjä uudistuksia. Moni muukin säännös laissa muuttuisi. Kokonaisuudessaan luonnos laiksi vesihuoltolain muuttamisesta tarjoaa uusia työkaluja niin kunnalle vesihuollon järjestäjänä, vesihuoltolaitokselle palvelun tuottajana kuin myös lain valvontaviranomaisille pitää hyvä vesihuoltopalvelun laatu tulevaisuudessakin. Joitakin särmiä luonnoksessa on tarpeen vielä hioa. Käynnissä oleva lausuntokierros tarjoaa mahdollisuuden viestiä niistä ministeriölle.
Käytetään annettu tilaisuus hyväksemme, varmistetaan yhdessä tulevaisuuden kestävä vesihuolto!
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.