Mitä koulusegregaatio on ja mistä se johtuu?

Peruskoulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa perinteisesti pieniä. Esimerkiksi viimeisimmän PISA-tutkimuksen mukaan erot koulujen ja yksittäisten oppilaiden välillä ovat kuitenkin kasvaneet. Erot koulujen välillä ovat suurimmat pääkaupunkiseudulla, ja muuallakin maassa otetaan kiinni pääkaupunkiseudun kehitystä. 

Koulusegregaatio kulkee käsi kädessä alueiden eriytymisen kanssa. Asuinalueiden eriytymisestä on keskusteltu Suomessa jo vuosikymmeniä. Suurimpiin kaupunkeihin ja kasvavissa määrin myös keskisuuriin kaupunkeihin on kehittynyt sekä erityisen hyväosaisia että erityisen huono-osaisia asuinalueita. Samalla kuilu hyvä- ja huono-osaisten alueiden koulujen oppilasrakenteen ja oppimistulosten välillä on kasvanut. 

Kunnissa koulusegregaatioon sekä lasten ja nuorten mahdollisuuksien tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset ovat kontekstisidonnaisia. On varsin erilaista pohtia, mikä koulusegregaatiossa huolestuttaa sellaista kuntaa, jossa on yksi peruskoulu, kuin sellaista kaupunkia, jossa peruskouluja on kymmeniä. Oma merkityksensä on sillä, että suuremmissa kaupungeissa osa peruskouluista ei ole kunnan ylläpitämiä. 

Mistä koulusegregaatio johtuu? 

Perheiden valinnat ja valinnan mahdollisuudet eroavat  

Koulusegregaation taustalla keskeisessä roolissa ovat yksittäisten perheiden kouluvalinnat. Heikompiosaiset perheet keskittyvät usein edullisemmille asuinalueille. Mahdollisuudet hakeutua muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun ovat rajallisemmat jo pelkästään matkakustannusten vuoksi. Lähikoulun laatu onkin erityisen tärkeä tekijä heikompiosaisille lapsille. 

Tilanne suomalaiskouluissa on edelleen melko hyvä, mutta lasten erilaiset taustat ja asuinalueiden eriytyminen luovat uusia tarpeita, joihin on kyettävä vastaamaan. 

Tutkimustuloksia lapsiperheiden valikoivasta muuttoliikkeestä eli joidenkin alueiden ja koulujen välttämisestä on runsaasti. Etenkin koulutetut ja hyvin toimeentulevat perheet välttelevät tiettyjä alueita. Lapsiperheet tekevät päätökset asuinpaikoistaan hyvin usein ennen lasten kouluikää. Sen jälkeen muuttoalttius laskee voimakkaasti. Muuttoliikkeen vaikutukset näkyvät erityisesti suurimmissa kaupungeissa, joissa valinnanvaraa on runsaasti.  

Asuinpaikan valinnan ohella toinen kouluja eriyttävä tekijä ovat erilaiset painotetun opetuksen luokat ja koulut. Useiden selvitysten mukaan kouluvalinnat ovat selkeästi yhteydessä perhetaustaan. Vanhempien koulutustaustalla on merkittävä vaikutus siihen, hakevatko perheet lapsiaan painotetun opetuksen luokille ja millä perusteilla valinnat tehdään.  

Maahanmuuttajalapset erityisen haavoittuvassa asemassa    

Peruskoulujen maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat hyvin moninainen ryhmä. Tässä joukossa on kuitenkin monia, joille koulunkäynti on haastavaa esimerkiksi siksi, että suomen kielen oppiminen on vielä alkutekijöissään. 

Maahanmuuttajataustainen väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin ja niiden sisälläkin usein tietyille asuinalueille. Tämä vaikuttaa merkittävästi alueen kouluihin. Viimeisimpien PISA-tulosten perusteella kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat. 

Väestörakenteen muutosta ei voida sivuuttaa. Vieraskielisten peruskoulun oppilaiden suhteellinen osuus kasvaa ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaupungista riippuen 31–44 prosenttiin. Muutos selittyy osin Suomen alhaisilla syntyvyysluvuilla. 

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Yhä enemmän eriytyneessä koulumaailmassa herää huoli, miten toimiva integraatio ja kielen opettaminen turvataan niissä kouluissa, joissa resursseja on vähän mutta maahanmuuttajalapsia paljon. Koulusegregaation takia näissä kouluissa myös useat kantasuomalaiset oppilaat tulevat heikompiosaisista perheistä. 

Miten näille lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan yhdenvertaiset mahdollisuudet parempiosaisten alueiden oppilaisiin verrattuna? Onko heillä tarpeeksi koulutusmyönteisiä esikuvia ja vertaistukea? Millaisia koulutuspolkuja he valitsevat, jos näkymät ovat kapeat? 

Koulusegregaation syyt ovat moninaisia. Siksi ratkaisutkaan eivät ole yksinkertaisia. Julkaisemme seuraavaksi blogitekstin, jossa perehdymme koulusegregaation ratkaisumahdollisuuksiin. Pysy kuulolla! 

Lisäksi järjestämme opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön sekä Helsingin kaupungin kanssa Mistä ratkaisuja koulusegregaatioon? -seminaarin 19.–20.11. Kuntatalolla Helsingissä. Jatketaan keskustelua siellä. Ilmoittaudu mukaan 15.11. mennessä!