Minne harkkarit kilisevät?

Tänä vuonna 72 kuntaa haki harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta eli kavereiden kesken harkkareita. Päätöstä jaossa olevien 10 miljoonan euron kohtalosta vielä odotellaan. Potti on pieni verrattuna valtionosuuksien kunnille kohdistuvaan kokonaismäärään, joka tänä vuonna on 3,3 miljardia.

Kuntien hakemat summat vaihtelivat 22 eurosta 1.152 euroon asukasta kohti ja haettu rahamäärä yhteensä on lähes 87 miljoonaa euroa. Keskimäärin korotusta haettiin 127 euroa asukasta kohden. Hakeneista valtaosa on alle 10 000 asukkaan kuntia. Yli 40 000 asukkaan kaupunkeja on joukossa viisi: Hyvinkää, Kouvola, Kokkola, Mikkeli ja Järvenpää. 

Rahoitusta poikkeuksellisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan lain mukaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Korotuksen myöntäminen perustuu pääosin tilinpäätöksistä saataviin talouden tunnuslukuihin. Myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. 

Myöntämiskriteerit ovat väljät. Huomiota kiinnittää kuitenkin muotoilu ”poikkeukselliset” ja ”tilapäiset”. Tiukasti tulkiten pysyväisluonteisesti talousongelmissa rämpivän kunnan pitäisi selviytyä omin voimin. Ainakaan se ei voi luottaa siihen, että harkinnanvaraisten valtionosuudet vuodesta toiseen pelastavat.

Kuntien hakemukset saavat olla vapaamuotoisia ja rahanjako on nimensä mukaisesti harkinnanvaraista. Esittelevällä ministerillä on tässä painava sanansa sanottavana. Mielenkiintoinen seikka on se, että jakopäätöstä ei tarvitse mitenkään perustella. 

Päätös tehdään valtioneuvoston istunnossa pääministerin nuijankopautuksen vahvistamana aivan loppuvuodesta. Yksi tarkoitus myöhäiselle ajankohdalle on se, että mahdollinen lisärahoituspäätös ei riehaannuta kuntapäättäjiä jakamaan saatua lisärahaa heti kunnan talousarviokokouksessa. 

Ylijäämäisellä tuloksella turha hakea

Miltä tämä harkinnanvaraisten haku tällä kierroksella omiin silmiini näyttää? Suoraan sanoen ainakin siltä, että osa kunnista on hakijajoukossa turhaan. Veikkaanpa, että osa on mukana ”eihän se ota, jos ei annakaan” -asenteella. Väärin! Ottaa se aina virkaväen työaikaa sekä lähettävässä että vastaanottavassa päässä ja antaa huonon kuvan kunnan tunnuslukujen tulkintataidosta, jos vahvalla tuloksella ja taseella porskuttava kunta lähtee vähistä rahoista osuutta vaatimaan.

39 hakijakunnan tilinpäätös näytti viime vuonna plussaa, kun vuosikate ylitti poistot. Jos taustalla olisikin joku aiempi huono vuosi ja konsernitaseessa heikko tilanne, niin noilla luvuilla on vaikea väittää, että kunnan tilanne olisi erityisen vaikea. Jos se on vaikeutunut kuluvana vuonna, niin hakukierros se on vuodenkin päästä.

Miinusmerkkinen vuosikate on varma merkki vaikeuksista

Hakijoiden joukossa on niitäkin, joiden tilanne on objektiivisesti katsoen huono. Heikoimmassa hapessa ovat kunnat, joiden vuosikate jäi viime vuonna miinukselle samaan aikaan, kun kuntien taloudessa keskimäärin ottaen meni hyvin verohäntien ja ”ylisuurten” valtionosuuksien ansiosta. Tällaisia kuntia oli 15. Niistä neljä jätti silti hakematta. Jos taseessa on puskuria tai veroprosentissa reippaasti korotusvaraa, niin hakematta jättämisen ymmärtää, mutta jos konsernissa on jo kertynyttä alijäämää, se on yllättävää.

10 hakijasta (kuntaliitoksen myötä lakkaava Pertunmaa ei hakenut) kaikkiaan kuudella myös konsernin tulos on miinuksella ja konsernitaseessa on kertynyttä alijäämää. Konsernitaseen puolesta heikoin on Lestijärvi, joka onkin Kyyjärven ohella VM:n arviointimenettelyssä. Vuosikatteella mitaten vuoden 2023 huonoimman tuloksen teki Ähtäri.

30 kunnalla tilikauden tulos oli enemmän kuin 200 euroa asukasta kohti miinuksella, mikä monen hakijan tapauksessa tarkoittaa yli veroprosentin tuottoa vastaavaa rahamäärää. Näistä kunnista harkkarin hakijoina on 20 ja kaikilla näillä myös konsernin tulos oli vähintään tuon 200 €/as. miinuksella. Suurimmalla osalla näistä kunnista valtionosuuksia pienentävät miinusmerkkiset kuntakohtaiset sote-erät (muutosrajoitin ja järjestelmänmuutoksen tasaus), mutta eivät nekään kaikkea selitä.

Kriisikunnan ja hyvän talouden mittarit

Milloin kunnan talous on hyvässä kunnossa? Siihen ei ole määriteltyjä kriteereitä. Sen sijaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan mittarit ovat olemassa. Jos mittarit palavat punaisella, kunta joutuu arviointimenettelyyn, jonka äärimmäinen tulos voi olla pakkoliitos toiseen kuntaan. Luonnolliselta tuntuu ajatella, että jos nämä tunnusluvut ovat hyviä, se kertoo kunnan talouden olevan hyvässä kunnossa.

Kunta voi päätyä Kuntalain mukaiseen arviointimenettelyyn, jos 

1. emokunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain edellyttämässä kolmessa vuodessa,
2. kuntakonsernin tilinpäätöksessä on kertynyt alijäämää asukasta kohti vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa tai 
3. neljä kuntakonsernin talouden tunnuslukua rikkoo kahtena peräkkäisenä vuonna säädetyt raja-arvot (vuosikate alle 80 % poistoista, lainat ja vuokravastuut yli 50 % koko maan keskiarvon, tuloveroprosentti 2 %-yksikköä maan keskiarvon yli ja laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8). 

Tämän kirjoituksen liitteenä on excel-tiedosto, jossa omilla välilehdillään tarkastellaan harkinnanvaraisen korotuksen hakijoita ja kaikkia kuntia arviointikriteerien ja muutaman muun kuntatalouden tunnusluvun valossa.

59 kunnalla vähintään yksi hälytysvalo vilkkuu

Lestijärven ja Kyyjärven arviointimenettely käynnistyi b-kohdan perusteella. Kuntia, joilla kohdan c kaikki kriteerit täyttyisivät, ei ole yhtään. Lestijärven ja Kyyjärven ohella Merijärven kunnalla täyttyy näistä kriteereistä kolme. Kaksi kriteeriä on punaisella kaikkiaan 13 kunnalla. 31 kuntaa päätyy listalle yhden kriteerin perusteella. Voisi olettaa, että ainakin näiden kriteerien perusteella harkinnanvaraisen rahoituksen tarvetta valtiovarainministeriössä arvioidaan. Puntaroinnin tulos nähdään lähiaikoina, joka tapauksessa ennen vuodenvaihdetta. 

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus on pieni, mutta tärkeä osa kuntien rahoituskokonaisuutta. Harkkareina tuleva lisärahoitus voi olla merkittävä apu heikoimmassa asemassa oleville kunnille. 

Harkinnanvaraista 2024 hakeneet ja kaikki kunnat arviointikriteeritarkastelussa (Excel)