Minkäkokoinen valtuusto sinun kunnassasi tekee päätöksiä ensi valtuustokaudella?

Olemme vasta vuoden 2024 toisen kuukauden alussa, ja olisi aika alkaa ajatella jo vuotta 2025. Huoleni on, että kuntien akuuttien haasteiden ja tiheässä tahdissa seuraavien vaalien (eduskuntavaalit, presidentinvaalit ja tulevat EU-vaalit) takia kuntaelämän kannalta yksi hyvin olennainen fakta jää taka-alalle. Nimittäin se, että seuraaviin kuntavaaleihin on enää vähän yli vuosi, vaivaiset 14 kuukautta.

Kyseessä ei myöskään ole ihan tavalliset kuntavaalit, vaan historiallisesti ensi kertaa yhtäaikaisesti järjestettävät kunta- ja aluevaalit. 

Koska kohta alkaa lähestyä valtuustokauden loppusuora, on aika paitsi arvioida mennyttä myös kääntää katse seuraavaan valtuustokauteen. Keskustelua kannattaisi käynnistää kunnan nykyisestä poliittisesta johtamisjärjestelmästä. Miten toimiva ja tarkoituksenmukainen on kunnan toimielinrakenne ja toimielinten koot? Mitä on nähty ja opittu, kun kunnan pöydällä ei enää ole sote-asioita (paitsi niitä yhdyspinta-asioita)?

Valtuustokoon muutostarpeista kannattaa jo keskustella

Vaikka kunnissa voidaan tehdä joustavasti omien tarpeiden mukaisia, johtamisjärjestelmään kohdistuvia muutoksia, niin ainakin yksi ehdoton takaraja on edessä tämän vuoden lopussa. Nimittäin, mikäli kunta päättää muuttaa valtuuston jäsenmäärää joko suuremmaksi tai pienemmäksi, tulee siitä ilmoittaa oikeusministeriöön tämän vuoden loppuun mennessä. 

Kuntalain 16 pykälän säännös määrittelee erikokoisissa kunnissa vaadittavan valtuutettujen vähimmäismäärän. Laissa määritelty asukasluku määräytyy vaalivuotta edeltävän vuoden marraskuun lopun tietojen mukaan. Tämä kirjaus on erityisen tärkeä huomioida niissä kunnissa, joiden asukasluku on lähellä kunkin kuntakokoluokan raja-arvoa, erityisesti jos asukasluku voi kasvaa yli nykyisen kokoluokan. 

Jos esimerkiksi vajaan 20 000 asukkaan kunnan väkimäärä on tämän vuoden joulukuun alussa yli 20 000 asukasta, kasvaa kunnanvaltuutettujen vähimmäismäärä 27 valtuutetusta 43 valtuutettuun. Mikä on sivumennen mainiten mielestäni valtava hyppäys. 

Kuntaliitosta tietoa ja sparrausapua

Muutamista kunnista on meihin jo otettu yhteyttä. Jotkut ovat halunneet varmistua aikataulusta, mutta useimmiten on kaivattu tietoa siitä, minkäkokoisia valtuustoja samankokoisista kunnista löytyy. Tätä tietoa Kuntaliitosta löytyy, teemmehän me kunkin valtuustokauden lopussa kartoituksen kunnissa tehdyistä valtuustokokoa liittyvistä päätöksistä ja mahdollisista muutoksista. 

Viimeisimmän selvityksemme mukaan valtuustokoko muuttui nykyisen valtuustokauden alussa 34 kunnassa eli 12 prosentissa Manner-Suomen kuntia. Valtuustokokoa supistettiin 28 kunnassa ja suurennettiin 6 kunnassa. Perät 72 prosentissa eli lähes kolmessa neljästä kunnasta toimii kuntalaissa määriteltyä vähimmäismäärää suurempi valtuustokoko. 

Onko kunnan johtamisjärjestelmä nykyisellään toimiva?

Meiltä on kaivattu tietoa myös kunnissa sovellettavista erilaisista johtamisjärjestelmistä ja -malleista. Esimerkiksi kuinka yleisesti valiokuntamallia sovelletaan ja kuinka monessa kunnassa on mahdollistettu esimerkiksi päätoiminen tai osa-aikainen hallituksen puheenjohtajuus. Määrien ja yleisyyden lisäksi kaivataan tietoa myös hyödyistä ja haitoista. Kaikkea tietoa ei meiltäkään valitettavasti löydy, mutta mielellämme autamme vaikkapa vinkkaamalla sopivien vertailukohteiden löytämiseksi. 

Pohdinta kunnan johtamisjärjestelmän ja -rakenteiden toimivuudesta muuttuvassa kuntakentässä ja turbulentissa toimintaympäristössä kannattaa aloittaa ajoissa, rakentavassa ja puntaroivassa hengessä.
 

Bloggaus on julkaistu myös ruotsiksi Kommuntorget.fissä: "Marianne Pekola-Sjöblom: Hur stort är fullmäktige i din kommun under nästa mandatperiod?"