Luoko lukiokoulutuksen rahoitusuudistus mahdollisuuksia?

Lukiokoulutusta tarkastellaan yleensä joko valtakunnallisesti koko maan tasolla tai paikallisesti oppilaitostasolla. Valtakunnallinen tarkastelu on yleensä hyvin riittämätön, sillä lukiokenttä on eriytynyt 2000-luvulla hyvin voimakkaasti ja polarisoitunut esimerkiksi oppilaitosten koon mukaan.

Lukiokoulutuksen oppilaitosten määrä on laskenut yli sadalla 2000-luvun aikana. Samalla myös lukiokoulutuksen järjestäjien määrä on laskenut lähes kuudellakymmenellä. Tällä kertaa onkin syytä kiinnittää huomio nimenomaan koulutuksen järjestäjiin. Tässä ei kuitenkaan esitellä enää toisaalla kuvattuja lukiokoulutuksen järjestämisperiaatteita. 

Kuva 1: Indikaattoritietoa lukiokoulutuksen järjestäjistä vuosina 2000 ja 2022

Keskiarvolla mitattuna koulutuksen järjestäjän keskikoko on kasvanut hieman 2000-luvulla. Koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärän keskiarvo ei kuitenkaan ole paras mahdollinen mittari, sillä myös koulutuksen järjestäjät ovat eriytyneet opiskelijamäärien suhteen.

Eriytyminen ei näy yläkvartiilia tarkasteltaessa. Toisin sanoen koulutuksen järjestäjien suurimman neljänneksen opiskelijamäärän alaraja on pysynyt samalla tasolla kuin se oli vuosituhannen alussa. Sen sijaan opiskelijamäärän mediaanissa muutos näkyy. Suuruusjärjestyksessä keskimmäisen koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä on laskenut lähes 50 opiskelijalla.

Pienet lukiokoulutuksen järjestäjät pienentyneet

Merkittävämpää on alakvartiilin muutos. Kun vuosituhannen alussa lukiokoulutuksen järjestäjien pienimmän neljänneksen opiskelijamäärä oli enintään 117, oli se vuonna 2022 enää 72. Vielä dramaattisempi muutos on aladesiilin kohdalla: pienimmän kymmeneksen ylärajan opiskelijamäärä on puolittunut 2000-luvulla.

Kun koulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä pienenee, johtaa se opiskelijakohtaisten kustannusten nousuun. Tämä taas vaikeuttaa laajan opintotarjonnan ja valinnaisuuden tarjoamista opiskelijoille. Tilannetta ei myöskään helpota, että valtio kohdistaa tänäkin vuonna lukiokoulutukseen yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen.

Kuva 2: Tilastokeskuksen ennuste 16-vuotiaiden ikäluokan muutoksesta 2023–2038 seutukunnittain

Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun varsinaisessa haussa keväällä 2024 oli noin neljäkymmentä lukiokoulutuksen järjestäjää, joiden oppilaitoksiin oli enintään viisitoista ensisijaista hakijaa. Se kuvaa hyvin haasteellista tilannetta, vaikka lopulliset luvut muuttuisivatkin kesän aikana.

Tilanne ei kuitenkaan näytä helpottavan. Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan 16-vuotiaiden ikäluokka pienenee viisitoista prosenttia seuraavan 15 vuoden aikana. Vaikka muutos on negatiivinen lähes kaikissa Manner-Suomen seutukunnissa, on muutos erittäin raju valtaosassa seutukuntia ‒ osassa ikäluokan ennustetaan lähes puolittuvan. Miten turvataan sivistykselliset oikeudet ja koulutuksen saavutettavuus? 

Kuntien rahoitusasema tiukentumassa 

Kunnat ovat paitsi lukiokoulutuksen suurin rahoittaja, myös suurin järjestäjäryhmä. Kuntien rahoitusjäämä on jäämässä valtiovarainministeriön syksyllä 2023 julkaiseman Kuntatalousohjelman mukaan negatiiviseksi kaikkina lähivuosina. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntien mahdollisuudet lisärahoittaa lukiokoulutustaan lakisääteisen asukasosuuden lisäksi heikkenevät.

Koulutuksen järjestäjän luonnollinen tapa sopeutua haasteelliseen tilanteeseen olisi tiivistää omien oppilaitostensa välistä yhteistyötä. Kun kuitenkin 84 prosentilla koulutuksen järjestäjistä on vain yksi oppilaitos, nämä mahdollisuudet ovat minimaaliset. Lisäksi puolella kahden oppilaitoksen lukiokoulutuksen järjestäjistä toinen lukio on suomen- ja toinen ruotsinkielinen lukio.

Kuva 3: Lukiokoulutuksen järjestäjät ryhmiteltyinä oppilaitosten määrän mukaan 20.9.2023

Tällöin koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö nousee keskeiseksi ratkaisumalliksi. Tällä hetkellä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä on kuitenkin rajoittamassa, tosiasiallisesti jopa estämässä koulutuksen järjestäjien paikallisia ratkaisutapoja. Jos pienet koulutuksen järjestäjät näkisivät paikallisesti tarkoituksenmukaiseksi siirtyä yhteisen järjestäjän malliin, johtaisi se tällä hetkellä usein rahoituksen huomattavaan vähenemiseen. 

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus avainasemassa

Onneksi lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää ollaan hallitusohjelman mukaisesti uudistamassa. Tällöin ydinkysymykseksi nousee, antaako rahoitusjärjestelmä jatkossa koulutuksen järjestäjille mahdollisuuksia sopeutua ikäluokkakehitykseen ja huolehtia lukiokoulutuksen saavutettavuudesta ikäluokkien pienentyessä.  

Päähuomion rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tulee olla siinä, auttaako se koulutuksen järjestäjiä ratkaisemaan haasteita. Päähuomion ei tule olla siinä, mitä välittömiä muutoksia koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaan kohdistuu. Koko ajan on myös muistettava, että rahoitusjärjestelmän uudistaminen koskee koulutuksen järjestäjiä, ei oppilaitoksia.

Koulutuksen järjestäjät pystyvät järjestämään laadukasta lukiokoulutusta ja huolehtimaan koulutuksen saavutettavuudesta. Se edellyttää kuitenkin yhtenä osana rahoitusjärjestelmän uudistamista siten, että rahoitusjärjestelmä ottaa huomioon vaativat olosuhteet, mutta ei järjestämistapaa. Yksikköhinnan sitominen opiskelijamäärään onkin siksi erittäin ongelmallinen.

Onneksi hallitusohjelma antaa myös edelleen riittävästi valmisteluaikaa, vaikka valmistelu on toistaiseksi ollut ripeämmällä aikataululla. Hallitusohjelmatekstin mukaan hallituksen esitys valmistellaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Viisasta olisikin, että lukiokoulutuksen rahoitusuudistus tapahtuisi samanaikaisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistuksen kanssa. Hyvää rahoituslainsäädäntöä kannattaa tehdä huolella ja kunnianhimoisesti.