Lunastuslain uudistukselle on vaihtoehtoja

Lunastuslain uudistus on parhaillaan lausunnoilla. Kuntaliitto on lausumassa uudistuksesta elokuun alussa. Monet kunnat ovat jo jättäneet lausuntonsa, joiden viesti on selvä. Lakiuudistuksessa esitetty 25 prosentin korotus lunastuskorvauksiin on erityisesti seurannaisvaikutustensa takia erittäin ongelmallinen, kuten mm. Yle ja Kuntalehti ovat nostaneet esille.  

Jos laki tulisi sellaisenaan voimaan, jatkossa maanomistajalle syntyisi kannuste esittää vapaaehtoisen kaupan tilalle lunastusta. Lunastusten välttämiseksi vapaaehtoisessa kaupassa maksettava korkeampi hinta johtaisi uuteen markkinahintaan, jolle pitäisi taas maksaa korotus seuraavassa kaupassa. Lisääntyneitä kustannuksia tuskin kunnissa haluttaisiin kattaa tonttihintojen nostolla ja veronkorotuksilla, jolloin maata ostettaisiin vähemmän ja useampi maanomistaja jäisi ilman myyntituloja. Kuntaliitto onkin esittämässä korotukselle vaihtoehtoja, joilla maanomistajienkin asemaa voitaisiin parantaa ilman, että nykyinen toimiva käytäntö murenee.  

Kurkataanpa ensin kuitenkin hieman lukujen taakse. Laskentatavasta riippuen kuntien maanhankinnoista vain 1-5 prosenttia hankitaan tällä hetkellä lunastamalla. Kuntien maanhankinta perustuu siis lähes kokonaan vapaaehtoisiin kauppoihin, jotka on koettu toimivaksi tavaksi hankkia maata.

Pääasiassa kunnat ostavat niin kutsuttua raakamaata, jolla on tulevan kaavoituksen aiheuttamaa odotusarvoa ja tästä syystä kunnat maksavatkin maasta 3–5-kertaisen hinnan verrattuna maa- ja metsätalousmaan hintoihin. On hyvä ymmärtää, että yksikään kunta ei tee voittoa maanhankinnalla, katujen ja puistojen rakentamisella ja tontinmyymisellä tälläkään hetkellä. Ei pidäkään verrata vain maan hankintahintaa ja tontin myyntihintaa, vaan ymmärtää, että kuntien infran rakentaminen tonttien aikaansaamiseksi on erittäin kallista ja siihen käytetään joka kunnassa myös verorahoja. Maan muuttaminen tonteiksi maksaa ja vain pieni osa hankitusta maasta päätyy tonttimaaksi, sillä tarvitaan myös katuja, puistoja, virkistys- ja suojelualueita. 

Parempia vaihtoehtoja löytyy 

1) Myyntivoiton verotuksen poistaminen: Lisääntyviin lunastuksiin houkuttelevan prosenttikorotuksen sijaan olemme esittämässä maanomistajien aseman parantamista myyntivoiton verotuksen poistamisella. 

2) Voimalinjalunastuksissa maksettavien korvausten nostaminen erityislainsäädännöllä: Esitämme, että voimalinjalunastuksissa maksettavia korvauksia nostetaan erityislainsäädännöllä, eikä yleislakina toimivaan lunastuslakiin tältä osin kosketa. 

3) Matala peruskorotus ja erillinen lisäkorotus tarvittaessa: Tuomariliitto ja Oulun käräjäoikeus ovat jo aiemmin esittäneet, että lunastuslakiin säädettäisiin vain matala peruskorotus (5-10 %) ja erillinen lisäkorotus niihin harvinaisiin tapauksiin, joissa mikään nykyinen korvaustapa ei johtaisi täyteen korvaukseen. Näin ainakin osa maanomistajista haluaisi mieluummin markkinahintaisen nopean kaupan kuin jäädä odottamaan lunastusprosessiin vuosiksi.  

Hätäilyn sijaan nyt tarvitaankin malttia etsiä ratkaisu, joka oikeasti vastaisi siihen ongelmaan, joka halutaan korjata. 

Pähkinänkuoressa

• Kunnan maksama raakamaan hinta on kasvukeskuksissa 3-5-kertainen verrattuna metsä- tai peltomaan hintaan.
• Kunnat hankkivat maata vapaaehtoisin kaupoin, pääasiassa maanomistajien tarjotessa maataan kuntien ostettavaksi. Lunastusten osuus on muutama prosentti hankinnoista.
• Lunastukseen päätyvissä hankinnoissa hinta on tällä hetkellä sama kuin vapaaehtoisissa kaupoissa, koska kuntien maksamat markkinahinnat ovat vakaita.
• Lunastuslain uudistuksessa ei esitetä muutosta lunastusperusteisiin eli jatkossakin lunastaa saa, jos yleinen tarve ylittää yksityisen edun.