Lukiokoulutus ja talousarviovuosi 2025

Vuosi 2025 lähestyy kovaa vauhtia. On syytä luoda pikasilmäys tulevaan vuoteen lukiokoulutuksen rahoituksen näkökulmasta. Lukiokoulutuksen ja sen järjestämisen kannalta on tarkasteltava tällöin sekä puhtaasti lukiokoulutuksen rahoitusta että myös koulutuksen järjestäjän taloudellista tilannetta.

Kuntatalouden tilanne on oleellinen lukiokoulutuksen kannalta, sillä 88 prosenttia lukio-opiskelijoista opiskelee kunnallisissa lukioissa. Koulutuksen saavutettavuuden näkökulmasta on hyvä tunnistaa, että 91 prosenttia lukiokoulutuksen järjestäjistä Helsingin seudun ulkopuolella on kunnallisia järjestäjiä. Niiden lukioissa opiskelee 93 prosenttia Helsingin seudun ulkopuolisista lukio-opiskelijoista.

Kuntatalouden tila huolettaa

Valtiovarainministeriö julkaisi syyskuun lopussa Kuntatalousohjelman vuosille 2025‒2028. Sen mukaan kuntatalouden tilanne heikkenee jo tänä vuonna jyrkästi. Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaan romahtavan noin 1,6 miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriö arvioi kuntatalouden toiminnan ja investointien rahavirran kääntyvän tänä vuonna miljardi euroa negatiiviseksi. Vuonna 2025 rahoitusjäämän ennakoidaan syvenevän jo -1,9 miljardiin euroon. Ministeriö ennakoikin tiukkaa budjettikuria kuntatalouteen tulevina vuosina. 

Kuva 1: Kuntien talousjohtajien arvio kunnan talouden tilasta 12 kuukauden kuluttua

Myös Kuntaliiton syksyn 2024 Talousbarometri antaa vastaavanlaisen kuvan. Neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista kuntien talousjohtajista arvioi oman kuntansa talousnäkymät erittäin huonoiksi, huonoiksi tai melko huonoiksi vuoden kuluttua. Yli puolet arvioi näkymät joko huonoiksi tai erittäin huonoiksi.

Kuntatalouden tila on tärkeä lukiokoulutuksen kannalta, sillä kunnat ovat sekä suurin lukiokoulutuksen järjestäjä että rahoittaja. Kunnat rahoittavat lukiokoulutusta kahta kautta. Ensinnäkin kaikki kunnat rahoittavat sitä asukasperusteisen rahoitusosuutensa avulla. Valtion talousarvioesityksen mukaan kunnat rahoittavat lukiokoulutuksen valtionosuusjärjestelmää ensi vuonna jo 570 miljoonalla eurolla. Tarkka asukaskohtainen euromäärä vahvistetaan myöhemmin, mutta se noussee jo sadan euron tuntumaan asukasta kohti.

Kuva 2: Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus vuosina 2018–2025

Kunnat rahoittavat lukiokoulutusta myös toista kautta. Valtio leikkaa lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta 996,13 euroa opiskelijaa kohti myös ensi vuonna. Se merkitsee käytännössä yli sadan miljoonan euron leikkausta lukiokoulutuksen rahoitukseen. Lukiokoulutuksen kustannukset nousevat vuonna 2025 todennäköisesti yli miljardiin euroon, vaikka rahoitusjärjestelmässä on vain 904 miljoonaa euroa. 

Kunnat kantavat vastuuta lukiokoulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta, vaikka valtio jatkaa rahoitusleikkauksiaan. Lukiokoulutusta järjestävät kunnat pyrkivätkin yleensä vapaaehtoisella lisärahoituksellaan kompensoimaan valtion rahoitusleikkauksia. Kun kuntien taloudellinen tilanne heikkenee, kasvaa riski siihen, että kunnat eivät jatkossa pysty enää lisärahoittamaan lukiokoulutustaan. 

Keskimääräinen yksikköhinta 8433,30 euroa vuonna 2025

Valtioneuvosto antoi 31.10.2024 asetuksen, jolla määritettiin lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuodelle 2025. Keskimääräinen yksikköhinta on 8433,30 euroa ja sen perusteella tullaan määrittämään kunkin lukiokoulutuksen järjestäjän oma yksikköhinta. Yksikköhinnat vahvistetaan marraskuun aikana tämän vuoden syyskuun 20. päivän opiskelijamäärän perusteella.

Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta nousee useammasta syystä. Ensinnäkin lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä oleva kokonaisrahoitus vuonna 2025 perustuu vuoden 2022 todellisiin kustannuksiin. Lukiokoulutuksen valtionosuuspohjaan kuuluvan toiminnan bruttomenot vuonna 2022 olivat 6,8 prosenttia eli 60 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2021.

Kuva 3: Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen rahoitusjärjestelmässä vuonna 2025

Tähän liittyen on hyvin harmillista, että Opetushallitus ei enää julkaise kaikkien järjestäjäryhmien valtionosuustoiminnan tuloja, mikä vaikeuttaa nettomenojen arviointia. Olisikin paikallaan, että Opetushallitus palaisi avoimen tiedon periaatteen mukaiseen toimintaan ja julkaisisi valtionosuustoiminnan tulot myös kunnallisten lukiokoulutuksen järjestäjien osalta.

Moni tekijä vaikuttaa rahoitustasoon

Myös toiminnan laadun ja laajuuden muutokset vaikuttavat vuoden 2025 rahoitukseen. Hallitusohjelman mukainen 10 miljoonan euron lisärahoitus muun muassa oppimisen tuen vahvistamiseen on nyt mukana vuoden 2025 rahoituspohjassa. Tähän vuoteen verrattuna lisäys on tosin 5,6 miljoonaa euroa, sillä 4,4 miljoonaa euroa jaettiin tänä vuonna avustuksina.

Todellisuudessa lisäys rahoituspohjaan on 10 miljoonan euron asemasta 9 miljoonaa euroa, sillä valtio tekee miljoonan euron lisäleikkauksen lukiokoulutuksen rahoitukseen näennäisen norminpurun varjolla. On myös syytä muistaa, että rahoituspohjassa on oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyen 1,46 miljoonan euron leikkaus. Lukiokoulutuksessa valtionavustusten rooli on ollut häviävän pieni ja nyt vuosittainen 1,775 miljoonan euron avustus oppimisympäristöihin ja kansainväliseen toimintaan on poistumassa vuonna 2025.   

Kustannustason nousua kompensoidaan indeksikorotuksella. Ensi vuoden 3,4 prosentin indeksikorotuksen laskennallinen vaikutus on yli 30 miljoonaa euroa eli kolminkertainen oppimisen tuen lisärahoitukseen nähden. Voidaankin sanoa, että lukiokoulutuksen rahoitus nousee vuonna 2025 pääosin koulutuksen järjestäjien toiminnan eli lukiokoulutukseen panostamisen sekä laskennallisen kustannustason nousun vuoksi.