Kuntien verotulojen jaksotus normalisoitumassa soten jälkeen

Edellisessä blogissani avasin syitä viime vuoden poikkeuksellisille verohännille, jotka siivittivät kuntatalouden hyviin tuloksiin. Kuluvana vuonna verohäntien merkitys kuntien verotuloihin käytännössä poistui ja kuntien verotulot yhteensä arvioidaan siten pienenevän reilu viisi prosenttia. Kehitys on siis negatiivinen, vaikka maapohjien kiinteistöverotusta kiristettiin selvästi kuluvalle vuodelle.  

Kuluvan vuoden lopulliset verotulot ovat vielä epävarmoja. Suurin epävarmuus liittyy yhteisöveron loppuvuoden kertymiin, mutta myös ansiotulojen ennakonpidätykset ovat vielä suhteellisen epävarmoja. Valtiovarainministeriön tuoreessa taloudellisessa katsauksessa arvioidaan, että kuluvan vuoden verotulot heikkenisivät kevään kuntatalousohjelman vastaavista heikoista arvioista. Palkkasumman arvioitu kehitys kuluvalle vuodelle laski selvästi ja loppuvuoden osalta odotetaan siten heikompaa kehitystä. Tulevat kuukaudet näyttävät löytyykö arvioille pohjaa. 

Valmistuva verotus 2023 ei kuitenkaan näyttäisi tuovan suuria yllätyksiä kuluvan vuoden verotuloihin. Ottaen huomioon soteuudistuksen aiheuttamat merkittävät muutokset kuntien verotuloissa, ovat aikaisemmat arviot maksettavista kunnallisveroista verovuodelle 2023 osuneet ilahduttavan hyvin. Verohallinnon viimeisimpien ennakkotietojen (17.6.) perusteella maksettavat kunnallisverot ovat kuntatasollakin hyvin linjassa aikaisemmin laadittuihin arvioihin. 

Verotulojen jaksotus normalisoituu 

Vaikka kuluvan vuoden verotulojen määrät ovat epävarmoja, niin jotain niistä kuitenkin voi todeta. Samalla kun verohäntien vaikutukset poistuivat, tulee verotulojen kuukausikohtainen jaksotus normalisoitumaan. Tulevien kuukausien kunnallisveron kertymät tulevat myös olemaan viime vuotta parempia. Osin johtuen ennakonpidätysten korkeammasta tasosta verrattuna viime vuoteen. 

Tulevien elo- ja syyskuun verotulojen selvästi parempi kehitys selittyy kuitenkin pääosin valmistuvan kunnallisverotuksen 2023 verrattain pienimmistä veronpalautuksista. Suurin osa henkilöasiakkaista saa veronpalautuksensa kyseisinä kuukausina ja samalla vastaava määrä peritään veronsaajilta. Viime vuonna kunnallisveron veronpalautukset verovuodelta 2022 olivat vielä soteuudistusta edeltävällä korkeammalla tasolla, jonka seurauksena kunnallisveron kertymät kyseisinä kuukausina olivat historiallisen pienet. 

Kuva 1. Kuluvana vuonna merkittävien verohäntien vaikutus verotuloihin poistuivat ja verotulojen jaksotus normalisoituu.

Viime vuoden alun kuntien verotuloissa näkyivät poikkeukselliset verohännät. Kuluvana vuonna kyseiset verohännät eivät enää vaikuttaneet alkuvuoden verokertymiin. Vaikka loppuvuoden verotulojen määriin liittyy epävarmuutta, voidaan kuitenkin todeta, että kuukasikohtainen jaksotus (Kuva 1) on isossa kuvassa ”uusi normaali”. Kuntien verotulot kertyvät yhä suhteellisen epätasaisesti kalenterivuoden aikana. Alla oleva kuntien verotulojen vuosikello (Kuva 2) avaa verokertymien taustatekijöitä.

Kuva 2. Kuntien verotulojen suurimmat selittävät tekijät kalenterivuoden aikana.

Tulevien vuosien verotulojen näkymät yhä sumeat 

Julkiseen talouteen liittyy yleisesti epävarmuutta tällä hetkellä, joka myös heijastuu kuntien arvioituihin verotuloihin. Epävarmuudet liittyvät muun muassa työttömyyden/työllisyyden, palkkasumman ja yksityisen kulutuksen kehitysarvioihin. Ansiotason ja työllisyyden odotettaan kuitenkin parantuvan ensi vuonna ja kuntien verotulot yhteensä arvioidaan kasvavan reilu neljä prosenttia.

Tulevien vuosien kunnallisveroennuste parani keväällä selvästi, pääosin kehysriihessä tehtyjen mittavien veropäätösten seurauksena. Suurin kuntia koskeva veropäätös koski ansiotulovähennyksen poistamista kunnallisverotuksesta ensi vuodesta alkaen. Ansiotulovähennyksen poistaminen kasvattaa kunnallisveroa nettomääräisesti noin 340 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä eläketulojen verotusta kiristettiin myös osana julkisen talouden sopeuttamista. Kiristys tehtiin pienentämällä eläketulovähennystä ja osin kotitalousvähennystä. Nämä muutokset parantavat kunnallisveron tuottoa arviolta noin 30 miljoonalla eurolla.

Kunnallisveron tuottoa kasvatti lisäksi myös vakuutusmaksujen muutokset. Muutokset liittyvät työllisyysrahaston säästöjen kanavointiin velkaa kerryttävälle julkiselle sektorille. Niin sanotun ”kanavointiratkaisun” seurauksena työttömyysvakuutusmaksun ja päivärahamaksun maksuprosentteja lasketaan. Mainitut maksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa ja parantavat siten kunnallisveron tuottoa arviolta noin 70 miljoonalla eurolla ensi vuodesta alkaen.

Kuva 3. Mittavat veropäätökset pääsyynä kevään parantuneelle veroennusteelle. Samalla kunnallisveron efektiivisyys paranee, joka myös on kirjattu yhdeksi hallitusohjelman tavoitteista. 

On syytä muistaa, että kaikki veroperustemuutokset huomioidaan nettomääräisesti verotulomenetysten korvauksina valtionosuusmaksatuksessa. Kuluvana vuonna verotulomenetysten korvaus oli kunnille yhteensä noin 850 miljoonaa euroa. Mittavien veropäätösten seurauksena voidaan ensi vuoden osalta kuitenkin puhua verotulolisäyksen vähennyksestä. Kuntien verotulomenetysten korvaus laskee siten noin 540 miljoonaan euroon ensi vuonna, kun kaikki veroperustemuutokset huomioidaan. Kuntien verorahoituksen kannalta on siis kyseessä nollasummapeli, jossa painopiste siirtyy valtionosuuksista verotuloihin. Kanavointiratkaisun tuomat lisääntyneet verotulot eivät tosin lukeudu veroperustemuutokseksi ja jää siten kuntataloutta vahvistavaksi elementiksi. 

Kuntaliitto julkaisee seuraavan kuntien verotulojen ennustekehikon  taas lomien jälkeen elokuussa. Siinä huomioidaan osin myös Valtiovarainministeriön kesän taloudellisen katsauksen näkymiä kuntien verotuloista. Ennusteessa huomioidaan lisäksi muun muassa myös kesän verokertymiä ja viimeisimpiä tilastotietoja työllisyyden kehityksestä. Isossa kuvassa Suomen bruttokansantuote odotetaan nousevan nollakasvusta noin 1,5 prosentin kasvuun tulevina vuosina, eli verrattain parempia verotulojakin on näidenkin arvioiden perusteella odotettavissa. Toivotaan erityisesti, että kysyntä ja työllisyys saadaan paremmalle tasolle ja että verotulojen kehitysarvio siten paranisi huhtikuun veroennustekehikon arvioista. Tulevat kuukaudet ovat tältä osin varsin mielenkiintoisia.