Kuntien talousbarometri: Isoissa kasvua - pienemmät sopeutuvat jo

Kuntaliiton talousbarometri on uusi, kuntien talousjohtajille noin kaksi kertaa vuodessa osoitettu, barometrityyppinen kysely. Se haluaa tuoda valtakunnan talousuutisointiin ja päätöksentekoon tietoutta siitä, miten juuri kunnilla menee. Vaikka erilaisia luottamuskyselyjä on runsaasti niin kuntien talousjohdolta tällaista tietoa ei ole aikaisemmin kerätty. Toisaalta on ehdottoman tärkeää, että kuntia ei rasiteta turhaan aikaa vievällä raportoinnilla. Sen vuoksi barometrin kysymyksiä on vähän ja kyselyn laatimisessa on kiinnitetty huomiota vastaamisen helppouteen.

Talousbarometri kysyy näkemyksiä kunnan talouden tilasta tällä hetkellä, kuntien talousnäkymistä 12 kuukauden kuluttua sekä kunnan sopeutustoimien tarpeesta. Hallituksen kehysriihtä varten talousbarometrissä oli kaksi lisäkysymystä. Lisäkysymykset pureutuivat kuntien investointimenojen ja kuntakonsernin lainakannan kehitykseen keskipitkällä aikavälillä eli taloussuunnitelmakaudella. Vastauksia barometriin saatiin 175 kunnasta. Iso kiitos aktiivisuudesta kaikille vastaajille alkuvuoden kiireiden keskellä.

Kuntien taloustilanne nyt keskimääräinen, mutta näkymä vaikeutuu

Barometrin tulokset talouden tilan ja kehitysnäkymien suunnasta eivät sisältäneet tällä kierroksella suuria yllätyksiä. Jo pitkään on ollut tiedossa, että kuntien talous on vuonna 2023 poikkeuksellisen vahva sote-muutokseen liittyvien niin sanottujen verohäntien vuoksi. Kuntien talousjohtajien pääviesti olikin, että talouden tila on tällä hetkellä keskimäärin hyvä.

Lisäksi barometri kertoi hyvin yhdenmukaisesti eri kokoisten ja eri alueilla sijaitsevien kuntien suulla, että talousnäkymät heikkenevät nyt nopeasti. Kunnan taloudellinen tilanne 12 kuukauden kuluttua tulee olemaan heikompi kuin nykytilanne.

Synkentyvän talouden taustalla on useita syitä. Tuorein mieliä painava yksittäinen syy on kuntien Black Friday, joka kohdisti viime vuoden marraskuussa kuntien valtionosuusrahoitukseen yllättäen satojen miljoonien eurojen lisäleikkauksen. Muita kuntien taloutta painavia tekijöitä ovat verohäntien poistuminen kuntataloudesta, talouskasvun vaimeus sekä hallituskauden sopeutustoimet. Voidaan jopa sanoa, että vuosi 2024 on jo lähellä kuntien uutta, soten jälkeistä normaalia olotilaa.

Talousbarometri paljastaa kuntien väliset suuret erot odotuksissa

Ison kuvan taustalla tuloksista voi löytää myös uutta tietoa. Vastaukset, pl. kehitysnäkymät, vaihtelevat huomattavasti eri kokoisten ja eri alueilla sijaitsevien kuntien kesken. Lisäksi odotukset voivat sote-muutoksen myötä vaihdella samankin kuntakokoryhmän tai maakunnan sisällä dramaattisesti. Kuntien erilaiset lähtökohdat näkyvätkin odotettua vahvemmin barometrin tuloksissa.

Vaihtelu näkyy muun muassa arvioissa kunnan talouden tilasta. Siitä huolimatta, että kuntien verokehitys on ollut kuluvana vuonna keskimääräistä parempaa, peräti noin kymmenesosa kunnista arvioi taloustilanteensa tällä hetkellä erittäin huonoksi. Se on iso osuus koko kuntakentästä. Talouden tila vaihteli erikokoisten ja eri alueiden kuntien välillä huomattavasti.

Toisaalta kuntakentän erilaisuutta kuvaa myös se, että kaikkia kuntia kohtaavasta tiukentuvasta talousnäkymästä huolimatta vajaa viidesosa, 30 kuntaa, kertoo, että heidän kunnassaan ei ole tällä hetkellä tarvetta sopeuttaa taloutta. Sekin on yllättävän iso luku.

Erot odotuksissa jatkuvat myös investointinäkymissä. Mitä vähemmän kunnassa on asukkaita, sitä todennäköisemmin kunnan investointimenot supistuvat taloussuunnitelmakaudella. Alle 5000 asukkaan kunnissa peräti 40 prosenttia kunnista pystyy sopeuttamaan palveluverkkoa ja vähentämään investointejaan. Erityisesti näitä kuntia osuu Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, Keski-Suomeen sekä Päijät-Hämeeseen. Yli 100 000 asukkaan kunnissa investointeja ei pystytä supistamaan lainkaan ja vain harvassa investointimenot pysyvät ennallaan. Investointien lisääntyminen liittyy usein kunnan asukasmäärän kasvuun. 

Samantapainen huomio liittyy myös kuntakonsernin lainakannan kehitykseen taloussuunnittelukaudella. Kuntakonsernin velkataakka lisääntyy käytännössä kaikissa isoissa kaupungeissa. Pienimmissä lainakanta voi kasvaa, pysyä ennallaan tai jopa supistua.

On huojentavaa, että väestörakenteen keskittyessä isommille paikkakunnille ja talouden tiukentuessa osa kunnista pystyy myös karsimaan investointejaan ja vähentämään velkaantumista. Tämä vakauttaa kuntataloutta. Investointimenojen karsiminen ei välttämättä merkitse sitä, että palvelut heikkenisivät. Ne vain muuttavat muotoaan asiakasvirtojen, kuntien välisen yhteistyön ja digitalisaation lisääntyessä. Voidaan jopa kysyä, että onko palveluverkko reagoinut riittävästi väestörakenteen muutoksiin muissa kuin aivan pienimmissä kunnissa?

P.S.

Lajissaan ensimmäinen talousbarometri toteutettiin viime vuoden syyskuussa. Sitä seuranneessa helmikuun kyselyssä oli hyödynnetty monia aikaisemmasta kierroksesta saatuja oppeja, minkä vuoksi kyselyn tulokset eivät ole täysin verrannollisia syyskuuhun. Kehitystyö jatkuu yhä, mutta näillä näkymin barometri ja sen sisältö alkavat nyt löytää muotonsa.

Mitä todennäköisemmin seuraava Kuntaliiton talousbarometri lähetetään kuluvan vuoden elokuussa. Jos et saanut minulta sähköpostitse pyyntöä osallistua tähän helmikuun talousbarometriin niin laita viesti ja korjataan asia