Kuntien rakennetun ympäristön lakiuudistukset etenevät - valmiina vaikuttamiseen heti kesälomien jälkeen!

Hallitusohjelmaa toimeenpannaan määrätietoisesti, osin myös jääräpäisesti, ja siihen kirjatut lukuisat kuntien rakennetun ympäristön ja yhdyskuntatekniikan palvelujen lakiuudistukset ovat edenneet työryhmissä ja erilaisin selvityksin.   

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) jatkouudistuksista alueidenkäyttölain kokonaisuus alkaa hahmottua ja sitä voitaneen odottaa lausunnoille loppusyksystä. Sen sijaan maaomaisuuden hallintaa ja katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoa koskevat lait ovat vielä hahmottumatta ja taustaselvittelyvaiheissa.

 Virkamiesvalmisteluna toteutettu, kuntien toimintaan ja talouteen ja yhdyskuntien kestävään kehittämiseen kipeästi vaikuttava uudistettu lunastuslaki on kuntien päätöksenteon kannalta ikävästi lausunnoilla vain elokuun puoliväliin. 

Kaupunkikehittämisen kannalta oleellista, valtion asuntopolitiikan uudistamista hallitus on vienyt eteenpäin erilaisin selvityksin, mutta myös äkkinäisin rahoitusleikkauksin. Kaupunkien asuinalueiden eriytymistä ehkäisevien työkalujen sekä mm. vihreän siirtymän investoinneista seuraavan asuntotarpeiden tyydyttämisen puolesta puhumista on tärkeää jatkaa monikanavaisesti niin ikään lomien jälkeen.  

Kuntien järjestämisvastuulla olevaa, yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittistä vesihuoltoa koskeva vesihuoltolain uudistus tullee lausunnolle heinäkuussa ja aikaa kannanottoihin annettaneen syyskuun loppuun.

Toista kuntien vastuulla olevaa kriittistä peruspalvelua jälleen muokkaava jätelain uudistus etenee kolmessa osassa. Ensimmäinen, jätehuollon kuntavastuuta taas supistava osuus oli jo lausunnoilla ja odottaa nyt kuntatalouden- ja hallinnon neuvottelukunnan käsittelyä. Kuntien jätehuoltoyhtiöiden toimintaan vaikuttavia, hallitusohjelman sidosyksikkökirjauksia koskeva uudistuksen II-osa sekä jätelain kiertotalouslaiksi muuttava III-osa ovat vasta valmisteluvaiheissa. Jälkimmäiselle asetetun työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2025 lopussa. Kriittinen infrastruktuuri ja yhdyskuntatekniikan palvelut ovat yhteiskunnan toiminnan peruskiveä ja Suomessa kunnilla on siinä vastuullinen tehtävä, jonka toimintaedellytysten turvaamista puolustamme näissä uudistuksissa. 

Erityisesti kuntien rakennuskantaan osuva EU:n energialainsäädäntö on nyt toimeenpanovaiheessa ja syksyllä on aika vaikuttaa sen kustannustehokkaan ja todellisesti päästöjä vähentävän toimeenpanon puolesta kansallisessa lainsäädännössä. 

Syksyllä nähdään askelmerkit myös tulevaan EU-lainsäädäntöön, kun uusi parlamentti ja komissio aloittelevat ja suuntaavat toimintaansa. Kuntien rakennetun- ja luonnonympäristön lainsäädännöstä lähes 80 % on EU-taustaista, joten valmiina on oltava vaikuttamaan kuntien kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän onnistumisen hyväksi syksyllä myös EU:n suuntaan. 

Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksiköllä on ollut tässä loppukeväästä mahdollisuus tutustua hiukan tarkemmin Helsingin ja Turun kaupunkiympäristön ajankohtaisiin hankkeisiin. Täytyy sanoa, että henkeä salpaavaa on kaupunkien kunnianhimo ja tekemisen meininki yhdyskuntien ja yhdyskuntatekniikan palvelujen kestävässä kehittämisessä. Kaupunkien agendalla olevien keskustojen elinvoiman, asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn ja kaupunkiluonnon vahvistamisen vauhti, laatu ja innovatiivisuus on huimaa. Kaupungeissa katsotaan vahvasti eteenpäin ja siihen haluamme Kuntaliitossa antaa parhaat eväät. 

Toivotan kaikille kunnille ja kumppaneille virkistävää kesätaukoa kunnan tuottamassa hyvässä elinympäristössä. Syksyllä taas vaikutetaan yhdessä ja eteenpäin katsoen!