Kuntien ja valtion yhteisillä ilmastotoimilla investointeja, elinvoimaa ja hyvinvointia

Hiljattain julkaistun Tilastokeskuksen pikaennakkotiedon mukaan Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt laskivat merkittävästi viime vuonna. Puhtaampaan sähköntuotantoon siirtymisen ansiosta päästöjä syntyi jopa 11 prosenttia edellisvuotta vähemmän. 

Samaan aikaan kunnat kamppailevat ilmastotavoitteidensa saavuttamisen kanssa. Liikenteen päästöt eivät taivu tarpeeksi alas, koska valtio ottaa takapakkia muun muassa ajoneuvokannan uudistumisen vauhdittamisessa, latausinfran edistämisessä ja päästövähennyksiin ohjaavassa veropolitiikassa. Asiaa ei myöskään auta joukkoliikenteen valtionavun vähentäminen, joukkoliikenteen ALV:n nosto sekä valtionavun vähentäminen katuverkolla toteutettaviin laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin. 

Suomen ympäristökeskuksen ja Tampereen yliopiston politiikkasuosituksen mukaan päästövähennysvelvoitteiden laiminlyönti käy Suomelle kalliimmaksi kuin puhtaan siirtymän edistäminen liikenteessä. 

Suomalaiskaupunkien ilmastotyön kunnianhimoisuus on muualla pelkkää utopiaa

Suomen kunnat ja kaupungit tekevät ilmastotyötä aktiivisemmin kuin koskaan ennen. Euroopan komissio on valinnut kuusi suomalaista kaupunkia ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit -missioon. Missiokaupungit ovat eurooppalaisia edelläkävijöitä, jotka vuoteen 2030 mennessä pyrkivät saavuttamaan hiilineutraaliuden. Esimerkiksi Lahti aikoo vähentää tieliikenteen päästöjä kestävän työmatkaliikkumisen hankkeen avulla. 

Ilmastomission johtaja Patrick Child Euroopan komissiosta totesi hiljattaisella Suomen vierailullaan, että suomalaisten kaupunkien kunnianhimoisuus on omaa luokkaansa. Se mikä Suomessa nähdään mahdollisena, on monessa muussa maassa aivan utopiaa. 

Kaupungit niittävät kehuja, mutta mitä tekee Suomen uskottavuudelle, kun maa viime hetkellä muuttaa kantaansa esimerkiksi ennallistamisasetuksen tai yritysvastuudirektiivin suhteen. Molemmat saatiin lopulta maaliin. Herää kysymys, voidaanko Suomi nähdä luotettavana ilmastokumppanina ja turvallisena vihreän siirtymän investointimaana. 

Kuntien luotto etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on heikentynyt

Keväällä julkaistu Kuntien ilmastokysely toi ilmi, että kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on heikentynyt. Vastanneista kunnista 41 % arvioi, että kunta saavuttaa omat ilmastotavoitteensa. Vain 21 % piti todennäköisenä, että Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035 mennessä toteutuu. 

Kyselyssä kysyttiin muun muassa mitkä ovat merkittävimmät pullonkaulat ilmastotavoitteita tukevissa liikenteen investoinneissa. Pullonkauloiksi nousivat etenkin yhdyskuntarakenteen hajanaisuus, hankkeiden kannattavuus, investointiavustusten leikkaukset ja kuntien taloustilanne. Lisäksi yksityisautoiluun liittyvien käyttäjätottumusten muuttaminen mainittiin haasteena.

Kuntien ja valtion yhteisillä ilmastotoimilla investointeja, elinvoimaa ja hyvinvointia 

Ilmastolakiin valmistellaan parasta aikaa kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen kumoamista ja kunnat saavat heittää hyvästit myös velvoitteen mukanaan tuomalle lisäresurssille. Tavoitevuodet lähestyvät ja kansallinen ilmastokeskustelu poliittisten voimasuhteiden muuttuessa on vaimentunut. 

Ympäristöministeriö julkaisee kesäkuun lopulla vuosittaisen ilmastovuosikertomuksen, josta selviää Suomen päästökehitys ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Kuntien katse kääntyy yhä enemmän EU:n suuntaan. Monia askarruttaa, miten eurooppalainen ilmastopolitiikka kehittyy uuden EU-parlamentin ja komission myötä. 

Kunnat toivovat EU:lta ja valtiolta sitoutumista kunnianhimoisiin ilmastotoimiin, joiden avulla syntyy investointeja, elinvoimaa ja hyvinvointia. Tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Euroopasta 2050 ratkaistaan kunnissa ja kaupungeissa.